See text below,
English and Finnish.
In English
18 main topics of the coming book: Theory Of Everything are:
1. Featherlight touch on science: knowledge, reason and understanding
2. Core and criteria of philosophy of science starts by symbols and semiotics
3. Integral theory and holism are combined into specific transdisciplinary research
4. Four ways to create knowledge: 1) analysis, 2) synthesis, 3) planning and 4) management
5. Limitlessness, freedom and openness between methodologies to understand relevancy
6. Access to sources like Wikipedia, artificial intelligence (OpenAI), article abstracts, media…
7. Holarchy supports efforts to explore vertical recursion and emergence of systems
8. System modeling visualizes systems and objects as a unified continuum from micro to macro
9. Supports management with self-organization, diagnostics and conflict resolution
10. Promotes benefits of wisdom, control, and adaptation to study behavior of phenomena
11. IT compatibility to explain Moore’s law, interfaces, protocols, development and architectures
12. Intensive use of modern terminology by focusing on leverage points of communication
13. Instead of reductionism, it promotes the slogan “21st Century Thinking Skills” of children
14. Building a sustainable, integrative worldview with value-based culture and diplomacy
15. Research since 1940’s has shown cybernetics successful; most of models also in practice
16. Massive Transformative Purpose makes business disciplines compatible with practise
17. GoodReason diagrams (Powerpoint) increase availability of open systems literacy
18. TOE is a a mighty step towards consilience and new generations of science.
SUOMEKSI (In Finnish):
Tulevan kirjan pääteemat (18) ovat:
1) Höyhenenkevyt kosketus tieteeseen, lähtökohtana vain kolme yksittäistä sanaa: tieto, järki ja ymmärrys
2) Sisältö integroituu tieteenfilosofian ytimeen ja kriteereihin, semiotiikasta alkaen
3) Integraaliteoria ja holismi yhdistyvät tiiviisti, tapauskohtaiseen tutkimukseen
4) Neljä tapaa ja suuntausta vaikuttaa tietämykseen, neljä neljännestä: analyysi, synteesi, suunnittelu sekä johtaminen
5) Täydellinen rajattomuus ja vapaus ja avoimuus tieteenalojen suhteen yhdistämässä parasta tietoa, riippumattomasti auktoriteeteistä
6) Pääsy kaikkeen informaatioon jäsennyksistä alkaen: Wikipedia, tietopalvelut, tekoäly (OpenAI), artikkelien abstraktit jne
7) Holarkian tuki tarjoaa mahdollisuudet vertikaalisuuden ja emergenssin tutkimiseen, “aave koneessa”
8) Systeemimallinnus visualisoi kaikki järjestelmät, infrat ja kohteet yhtenäisenä jatkumona mikrosysteemistä makrosysteemiin
9) Johtamisen tuki itsekorjaantumisen kyvyillä, konfliktien ratkaisu, elinkelpoinen systeemimalli (VSM). Keskustelun teoriakin kuuluu kybernetiikkaan.
10) Viisauden, säätyvyyden, organisoitumisen ja kehittymisen opit ja funktiot tutkimaan ilmiöiden ja teorioiden onnistumista
11) IT-yhteensopivuus periaatteellisella tasolla: selittää Mooren lain kokonaisuutena, digitalisaation vaikutukset, rajapinnat, protokollat, kehitysmekanismit ja arkkitehtuurit sekä Turingin koneen
12) Modernin terminologian tehokas käyttö keskittymällä ilmaisumuotojen tuottamaan vipuvaikutukseen kerrannaisineen
13) Kilpailevan tutkimustradition (reduktionismi) tilalle halutaan yhteistyöhenkisyys, jota lapsille jo opetetaan: ”21th Century Thinking Skills”
14) Kestävän maailmankuvan rakentaminen kulttuuritutkimusten perusteella, arvojohtaminen ja diplomatia; koheesio ja menestyvät ekosysteemit
15) Kymmenien vuosien tutkimustraditio kybernetiikasta Macy – konferensseista alkaen menestyvine malleineen on osoittanut teorian toimivaksi
16) Uusi kaikkeuden teoria (TOE) sovittaa systeemisyyden kautta yhteen: bisnesmenetelmät, kommunikaation, tutkimustavat ja tieteenalat yhteensopiviksi
17) Powerpoint- ja Office – yhteensopiva esitystapa kaavioineen tuottamassa kasvavaa mallikirjastoa sadoista ja tuhansista kohteista parantaa systeemiosaamisen tasoa
18) Mahtiaskel kohti seuraavia tieteenteon sukupolvia samaan tapaan kuin Kopernikaaninen kumous aikoinaan tapahtui. Kokeiluja tähän suuntaan on tehty jo 1950-luvulla (Bolding), ja käsitys uudesta systeemisestä ajasta on lähempänä kuin koskaan.
