Tekninen tiedonintressi vastaa kysymykseen: Miten käsittelet tietoa eri muodoissaan, oppiminen, kehittyminen tiedon jakaminen?

Tekninen tiedonintressi on tavoite saada teknistä tietoa “kaikkeuden” eli luonnon manipuloimiseksi.

Alkusävelet tiedon kaikkeuden selvittämiseen

Tässä kirjoituksessa johdannon jälkeen esitellään Good – paradigma, kuinka kehittää parasta teoriaa ja parasta käytäntöä abstraktilla tasolla rakenneosista.

Kuvan logiikka ja symboliikka ovat kehittyneet vuosien aikana siten, että kaikki sen elementit ovat saaneet vaikutteita kansainvälisestä tutkimuksesta ja kirjallisuudesta. Näistä on muodostunut kompakti mielikuva, jossa systeemi laajenee keskipisteestä kahdeksaan eri suuntaan vaihtoehtoineen. Esimerkiksi tieteenaloja voi mallintaa näin, ja aineistoa tähän kaavioon syntyy “lähes kaikista lähteistä”, kuten Wikipedia.

Sujuvin tapa jäsentää ja kehittää tietämystään perustuu metarakenteisiin

Tieteenfilosofiassa ajattelun avartamiseen on luotu metameta-periaate, kuvaus kaikelle tiedolle:

Tieto on hyvin perusteltu, tosi uskomus.

Toinen oleellinen kehityssuuntaus tähän on Nonaka/Takeuchi – malli:

data, informaatio, tietämys, näkemys, viisaus

Holarkia on kuitenkin tietämyshierarkioiden ABC ja Graalin malja. Sen taksonomia on oikein lyhyt.

holon, holarkia

Tiede rakastaa äärimmäisen yksinkertaisia rakenteita, käytännön elämässä ja IT-alalla ne otetaan “villisti” vastaan. Muun muassa REST -protokolla on holarkia, eikä mitään muuta, erinomaisen yksinkertaisessa muodossaan.

Kehittymistä on totuttu kuvaamaan keksinnön elinkaarena patentteineen kaikkineen, missä sanoilla keksintö ja idea ja innovaatio on merkittävä rooli. Uusi merkittävä innovaatio syntyy jossakin näkymättömissä, ja tulee keksijän tietämättä vastaan, ja alkaa saada tiettyä muotoa logiikan tahdittamana. Eräs kuvaus innovaation synnylle perustuu duktio käsitteeseen

deduktio, abduktio, produktio, innovaatio, noduktio

Kaikki tieteenalat on luotu edistämään teknistä tiedonintressiä (myös sosiaalitieteeet). Idea kaiken tiedon yhdistämisestä semantiikkatasolla on satoja vuosia vanha. Siitä käytetään nimityksiä konsilienssi sekä tekoälyn suhteen singulariteetti. Tieteidenvälisyys ja poikkitieteellisyys ovat suuntauksia, jotka tulevina vuosikymmeninä muuttavat maailmaa ratkaisevasti (PITAC-komitean näkemys, USA 2005).

Tieteidenvälisyys kehittyy muodossa:

yksitieteinen, monitieteinen, tieteidenvälinen, poikkitieteinen ja metatieteinen

IT-alaa voidaan pitää metatieteisenä alana, koska sen läpi kulkee sen määrittelmässä muodossa kaikki tieto, mikäli rajapintoja on käytetty. Systeemitiede on tapa määritellä ja yhdistellä eri alojen tietoa ja tietämystä. Kognitio (informaatio) on tavallaan kaiken tiedon koti, koska se on riippumatonta ajattelijasta.

Yleistä tutkimusta kuvaa tyypillinen julkaisun elinkaari ja myös luovan ajattelun metodiikat psykologiassa, käyttäytymistieteissä, sosiologiassa jne:

aavistus aiheesta, idea, luonnos, abstrakti, kirjoittaminen, monia vaiheita, päätös.

Systeemiajattelussa ei lyödä lukkoon yhtä parasta menetelmää, vaan annetaan vapaus käyttäjälle luoda menetelmiä. Metodiikka ja metodologia tarkoittavat prosessia, merkintätapaa tai viitekehystä, millä mallintaminen ja viestintä alkaa muodostumaan soveltajansa, hänen verkostonsa ja tietokonesysteemiensä avulla.

Mallintamisen ketju etenee systeemistä (todellisuus) totuuskäsitykseen:

systeemi, metamalli, metametamalli

Systeemi voi olla vaikkapa auto, jolloin metamalli on käsitys autosta ja metametamalli tarkoituksen mukaan kulkuneuvo tai joku muu abstrakti käsitys autosta (tyypillisesti silloin puhutaan luokasta tai objektista). Yhdistämällä kaikki metametamallit saadaan joko uusi taksonomia tai halutessa käsitys kaikesta maailman tiedosta.

HUOM. 2020-luvun IT-työkaluilla on mahdollista luoda taksonomoita ja oliomalleja ja ontologioita käden käänteessä ja aloittaa siten keskustelu erilaisten tietokoneiden välillä internetissä (HTTP / REST API – teknologia).

class auto inherits kulkuneuvo/ class kulkuneuvo inherits jsonObject

Luonnon jaksollinen järjestelmä on tunnetusti muotoa:

pääjakso, luokka, lahko, heimo, suku, laji, yksilö

Metayliopiston tekninen tiedonintressi

Maailmankuva, joka Metayliopiston puitteissa on avautunut tarkoituksena yhdistää ongelmanratkaisun haasteet ja kehittymisen ulottuvuudet, on perustunut systeemiajatteluun vuodesta 2016 lähtien. Se rakentui alkuun tutkimuksen prosessin muodossa, mikä jäsentyi systeemisenä metodiikkana, missä käyttäjä alkaa työnsä symbolista alfa, päätyen eri vaiheiden kautta (beta) lopputulokseen oomega. Osoittautui, että tällä visuaalisella, suppealla mallilla on mahdollista kaivaa esille määrittely ja pääominaisuudet lähes mistä tahansa kohteesta, esimerkiksi Steve Jobs, Angela Merkel, Kreikka talouskurimuksessaan jne.

GoodReason

Tälle metodille annettiin alkuvaiheissa nimi GoodReason, mikä tarkoittaa hyvää syytä. Vastaavaa systeemimallinnusta voi käyttää kaikkiin suuntiin, erilaisina ajatuskokeina, objektiivisesti tai halutulla tavalla subjektiivisestikin. Viime mainittu piirre on paitsi mahdollisuus käyttäjälle, myös rajoitus ja vaatimus tieteenharjoittajille, että kun julkaisussa syntyy joku malli, sen kaikki tärkeät valinnat ja piirteet on perusteltava, muutoin julkaisu ei täytä tieteen kriteereitä.

GoodReason – kirjoissa sen omaa systeemimallia on käytetty kirjojen pääotsikoissa ja kaikkein tärkeimmässä logiikassa, tärkeimpinen vaiheineen.

Systeemitiede on täsmällisin määritelmä Metayliopiston työn kulminoitumiseen. Voidaan sanoa, että kaikki oleellinen mallintamis- ja kehitystyö kuuluu systeemitieteen alueelle, mukaan lukien kybernetiikka. Tämä yhteisö ei halua sekaantua todellisuuteen liittyvien käsitysten ja ohjeiden sekamelskaan, eikä alkaa tuomariksi postmodernin kulttuuriin ristiaallokossa.

Kysymys ristiriidoista ja konflikteista ja vääristä tulkinnoista jää ratkaisemattomaksi, mutta hyvä ratkaisu tällöin on löytää formalismi, neuvotteluasetelmä, mikä saattaa kaivata ulkopuolista ratkaisijaa tekemään päätökset.

Palapelikuvassa (yllä) ylin rivi kuvaa tiedon ja tieteen mukautumista holarkian muotoon, joka on yksinkertaisin organisaatiorakenne. Toinen rivi kuvaa datan muuttumisen IT:n muotoon ja algoritmeiksi ja heuristiikaksi operaatiotutkimuksen optimoimana. Alin rivi kuvaa ihmisten käyttäytymistä ongelmanratkaisusta laajimpaan muotoon, infrastruktuuriksi ja kaikkia systeemeitä yhdistäväksi malliksi.

Kuvan rivit ovat metateorioita. Soveltaja voi valita siihen omat teoriansa, joiden kautta vasemmalta tulevat informaatio, materiaali ja energia (MEI) muuttuvat oikealle mennessä uuteen muotoon materiaaliksi, energiaksi ja informaatioksi (MEI). Tätä prosessia voi soveltaa yhdelle laitteelle tai ihmiselle, tai tiimille, yhdelle organisaatiolle tai yritykselle tai valtiolle tai maailmankaikkeudelle abstraktiona.

Kysymys teknisessä tiedonintressissä on usein innovaatiosta. Alkuvaiheissaan innovaatio on konsepti. Sen kehittämistä voivat silloin ohjata tyypilliset arkkitehtuurisuunnittelun periaatteet laitekohtaisista ratkaisuista sosiaalisiin innovaatioihin saakka.