Konseptin suunnittelu on isonkin hankkeen elinkaaren ensimmäisiä vaiheita, mutta lopputuloksen kannalta usein tärkeimpiä. Se on olennaisen haastava aihe, josta on kirjoitettu paljon.

A design concept is the core idea driving the design of a product, explained via a collection of sketches, images, and a written statement. This helps the designers and, later, the developers stay on track throughout the creative process, ensuring they bring a product to market with value to target users.

Wikipedia (https://en.wikipedia.org/wiki/Conceptual_design) kertoo siitä näin: Konseptuaalinen suunnittelu on suunnitteluprosessin varhainen vaihe, jossa valmistuvan toiminnan ja muodon laajat linjaukset tehdään. Se sisältää vuorovaikutusten, kokemusten, prosessien ja strategioiden suunnittelun. Se käsittää ihmisten tarpeiden ymmärtämisen ja sen, kuinka tulevilla tuotteilla, palveluilla ja prosesseilla niihin voisi vastata. Konseptisuunnittelun yleisiä välivaiheen tuotoksia ovat konseptiluonnokset ja -mallit.

Systeemiajattelun periaate (GoodReason) sisältää olennaisimmat konseptisuunnittelun elementit jo valmiiksi

Systeemitiede on universaalia suunnittelua ja kehittämistä tukeva tieteenteon osa-alue. Universaalin näkemyksen mukaan kaikki systeemit ovat samantyyppisiä, vaikkakin toteutuksena ratkaisevasti erilaisiakin. Konsepti on luonteeltaan abstrakti systeemi. Siten sillä on oletusarvoisesti jo pääominaisuudet, joita systeemiajattelussa muutoinkin tarvitaan.

Alla esitetyn videon (https://youtu.be/nityl-vDA8g) mukaan systeemiajattelu on aivan keskeisimpiä taitoja, joita alkuvaiheen hankekehityksen ammattilaisilla tulee olla. Videossa (30 min) esitetään sekä holistinen että reduktionistinen näkökulma konsepti(e)n suunnitteluun.

Puolen tunnin video käynnistyy kuvaa klikkaamalla.

Olennaista konseptien suunnittelussa on hahmottaa arkkitehtuurit, jotka parhaiten selittäisivät uutta luomusta, koska siihen voidaan kiinnittää muut ominaisuudet. Kestävässä konseptisuunnittelussa (sustainable design) tietenkin kestävät arkkitehtuurit ja looginen käsitys ideasta parhaiten varmistavat sen, että lopputuloksesta saadaan luotettava ja ennustettava. Se luo otolliset mahdollisuudet myös simulaattorien tekoon. Suunnittelussa kannattaa parhaimman mukaan hyödyntää a priori – tietämystä, jonka osuutta ei edes — määritelmänsä ansiosta — tarvitse laajasti testata eri vaiheissaan. Instrumentalismi tuottaa tietoa siihen, kunhan kuvio on rakennettu pohjautumaan parhaaseen mahdolliseen nykytietoon ja -teoriaan.

Aikaisempi versio samasta aiheesta täällä.