Systeeminen maailmankuva

Maailma on kehittymässä nopeasti paitsi teknologian soveltajaksi, myös teknologiariippuvaiseksi. IBM arvioi muutama vuosi sitten, että kaikkien systeemien arvo maailmanlaajuisesti olisi 54 biljoonaa dollaria, ja vuoden 2017 tasolla se tarkoittaisi 100.000 miljardin euron kokoista varallisuutta. Siihen on luettu System of systems – periaatteella kaikki systeemiset rakenteet kuten kalusto, rakennukset, infrastruktuuri, käyttöomaisuus jne.

Tämä on holistinen käsitys maailman systeemeistä: liikenne, tietoliikenne, koulutus, sähkö, infrastruktuuri, rahoitus, ruoka, hallinto sekä turvallisuus, terveydenhoito ja vapaa-aika sekä vaatetus.

Kaikille niille on kuvattu alan sisäinen liikevaihto, liiketoiminta muille sektoreille, IT palvelut, energiaresurssit, koneisto, raaka-aineet ja kaupankäynti eli myynnin osuus.

Miljardi dollaria on tässä virtojen määrässä melko pieni tekijä.

Maailmanlaajuinen optimointifunktio

Jos maailma olisi niin sivistynyt, se osaisi optimoida maailmanlaajuisesti logistiikallaan niin, että köyhyys ja nälkä poistuisivat, jokainen ihminen saisi kodin tai ainakin teltan ja löytäisi lämpöä ja suojaa sekä saisi lääkkeitä tarpeeseensa.

Sellaisen optimointifunktion kehittäminen on helppokin työ. Toistaiseksi liberalistinen bisnes ei ole pystynyt motivoimaan itseänsä tällaiseen hyvään työhön.

Systeeminen näkemys yhteiskunnan ja maailman kehittämiseksi

Siitä tullaankin systeemiseen maailmankuvaan ja ihmisen tietoisuuteen, sekä arvojohtamisen periaatteisiin. Tähän liittyy monia kiintoisia osa-alueita:

  • Kybernetiikka
  • Arvojohtaminen (Whole System Change)
  • Tietoisuus ja mm. spiral dynamics – periaate