-
Amerikkalaiset tuumasivat v 1492, että Kolumbus löysi väärän meren. Löytöretkeilyä tietoon
Mikä ihme on synnyttänyt Metayliopiston? Suomessa on noin 20 yliopistoa ja 40 ammattikorkeakoulua. Eikö se riitä, että maa menestyisi, ja saavutettaisiin riittävästi vaurautta maalle ja kilpailukykyä bisnekselle? Yli 30 vuotta työelämässä olleena ja yhteiskunnan puistattavia epäonnistumisia seurattuani tuntuu päin vastoin siltä, että pitäisi kysyä, etteikö vihdoin löytyisi päättäjiksi henkilöitä, jotka eivät jatkuvasti töppäilisi? Päättäjien osaamistaso…
-
Systeemisin maailmankuva ikinä; tämä poster esittelee todellisuuden kuvaajan parhaiten
Suomen kiperin ongelma on, ja tulee aina olemaan sosiaali- ja terveyspalvelu-uudistus. Metayliopistolla on ainutlaatuinen metodologia lähestyä tätäkin haastetta sekä ylhäältä että alhaalta ja asiakastarpeista sekä resurssien haasteista. Kaiken tämän “ihanuuden” tarjoaa systeemisyys sekä meta-kognition käsite sekä IT-ajattelusta perityt tekniikat. Lisäksi kybernetiikka antaa runsaasti teoria- ja menetelmätukea kun on tutkittu järjestelmien ohjattavuutta, oppivuutta, rakenteita, hierarkiaa, verkostoja,…
-
Rakettitiede 7: Miten voi määrittää elinkelpoisen systeemin? Voiko sellaisen luoda suunnitelmallisesti?
Olen saanut kritiikkiä videoistani. Niitä ei ole katsottu tarpeeksi paljoa, vain 4000 kertaa, ilmoittaa Youtube. Se on todellakin vähän, koska Metayliopiston sarja on sisällöllisesti systeemisistä blogeista maailman paras. Yritän kuunnella viestinnän ammattilaisia, että laatua parantamalla katsojia tulisi lisää. Mikään ei silti ole varmaa, jos ihmisiä ei kiinnosta tiede, eikä systeemiajattelu, eikä yhteiskunnan uudistuminen. Koulutusjärjestelmä on…
-
Pelittääkö tulevaisuuden tutkimus Suomessa ja maailmanlaajuisesti?
Jokainen systeemien teoriasta ja säätöteoriasta vähänkään tietävä muistaa, että systeemillä tulee olla asetusarvo, johon se vertaa mittausta ja palautetta ja sitä kautta se kykeee organisoitumaan tulevaisuutta vastaavaan tilanteeseen. Itseorganisoituminen, oppiminen, aikasarjamenetelmät, ennakointi ja sulautuminen ympäristöönsä ovat jaloja taitoja. Niitä kuvataan kybernetiikassa neljänä eri tasona. Tulevaisuuden ymmärtäminen on viable-mallissa liitetty älykkyyteen, koska se vaatii monialaisuutta, objektiivisuuttakin…
-
Millainen kyberneettinen systeemi on Suomi?
Suomen historia, nykyisyys ja tulevaisuus samassa Uuden Suomen artikkelissa! Ensimmäinen suomalainen onnistui aikanaan saamaan jälkeläisiä, mutta alkuräjähdys ei häntäkään luonut. Jo tämä lause johdattaa kykyjen ja ohjauksen tutkimukseen, kybernetiikkaan sekä Suomen aitoon historiaan. … Tästä onkin hyvä jatkaa kohti Suomi-systeemin pelastamista järkeilyä hyödyntäen. Kirjoituksessa on tulta ja tappuraa, ja ihan aiheesta!
-
Metayliopisto yhdistää konsepteillaan työelämän käytännöt ja tieteen metodit yhteiskunnan kehittämiseen
Metayliopisto ja sen esittämä GoodReason – periaate ovat kognitiivinen innovaatio: keino ihmisen ajatella systeemisesti (System 2) mitä tahansa alaa ja kohdetta mistä tahansa näkökulmasta valitsemallaan tarkkuudella. Tämä on valtaisa lupaus yhdelle teknologialle tarjota lähes kaikkeen. Seuraavassa sitä selostetaan lähemmin. Metayliopiston taustaa luonnehtii kolme taustoittajansa työuran vaihetta Sellaista työuraa, millä yhtä sujuvasti tähdätään “nörttitasolta” alkaen työelämän…
-
Kaikkien aikojen älykkäin kirja?
Tiedekirjallisuudessa tunnetaan huippuhetkensä ja taiteessa on helmensä. Älykkyyden piirteitä kirjoista harvemmin hakemalla haetaan. Kaikki geneeriset esitystavat sekä kehittyneet matematiikan menetelmät tarjoavat mahdollisuuksia ajatuksen vinhaan lentoon. Silti harvemmin päädytään käytännöllisiin ratkaisuihin. Systeemiajattelu on tässä suhteessa erityisen otollinen metodiikka. Kerron tässä uusimman kirjani älykkyydestä. Miten määritellä kirjan älykkyys? Wikipedian mukaan älykkyys liittyy yksilön oppimisen ja sopeutumisen kykyyn.…
-
Elinkelpoisen yhteiskunnan periaate
Politiikassa ja tutkimuksessa puhutaan paljon kestävästä kehityksestä. Tätä termiä vanhempi ja “kestävämpi” on elinkelpoisen systeemin periaate (viable system model). Tässä videossa sitä valotetaan noin puolen tunnin verran. Sitä kautta tulee karkealla tasolla kuvattua termi yhteiskuntakybernetiikka. Siihen pääseminen edellyttää heikossa tilanteessa olevalta systeemiltä muunnosjohtamisprosessia. Se on – yllättäen – melko suoraviivainen periaatteeltaan. Käytännössä muutosta vastustaa eliitti…
-
Kirjauutuus: Yhteiskunnan kehittymisen perusteet!
Ensimmäinen soveltavan tason kirja systeemiajattelusta kohdistettuna yhteiskunnan kehittymiseen Metayliopistolta. Kirja on tiivistä asiaa yhteiskunnasta. Sitä luonnehtii kannen kuvakin, heti asiaan. Yhteiskunta on tietynlainen elin, mistä kyberneetikot ovat tunnistaneet viisi tasoa. Sen mukaan on mahdollista arvioida, onko systeemi elinkelpoinen (Viable). Tasot ovat ymmärrettäviä, joskin eri tapauksissa niiden merkitys vaihtelee. Tämä väite on arvokas, koska se johdattelee…
-
Populismia pidetään uhkana länsidemokratialle: Analyysiä siitä sekä parempi yhteiskuntamalli
Yhteiskuntaa, sen päättäjiä ja rakenteita voi analysoida, mutta myös kehittää, suunnitella ja ideoida systeemiajattelun ja kybernetiikan periaatteita käyttäen. Organisaatiokybernetiikka näyttää olevan suosiossa netin kirjoituksista päätellen. Tässä videossa siitäkin, populismin syistä ja seurauksista sekä ideoinnista, millainen yhteiskunta varmasti pelaisi. IT-alan insinöörinä olen kehittänyt prosesseja ja rakenteita: optimointiratkaisuja maksimoimaan resurssien paras käyttö kappaletavarateollisuuteen, autoalalle, sähkötuotantoon, logistiikkaan, elintarviketehtaaseen…
-
Kelvollisuus: Kelpaako systeemi itselleen ja ympäristölleen?
Viable System – periaate on erinomainen täsmennys rajaamaan ympäristöä tarkasteltaessa pois vähemmän relevantit kohteet. Viable System Model onkin tunnettu hyväksi diagnostiikan periaatteeksi. On vain tunnettava mitä se on, ja miten se toimii. Videossa (85 min) kunnollisuutta ja elinkelpoisuutta esitellään lukuisista systeemisistä kohteista, kuten terveydenhoitosektori, Suomen talous, liike-elämä, politiikka ja jopa armeija. Se onkin erityisen laaja…
-
Perustelemisesta pitäisi tehdä pakollista – isoissa päätöksissä
Eilistä esitystäni tiedeministeriön luomiseksi Suomeen kannatettiin vahvasti. Kukapa sitä vastustaisi, paitsi ne joilla on siinä jotakin menetettävää? Aloin miettimään mitä perusteleminen on. Tässä parin tunnin tulos. “Kissan nostaminen pöydälle” on niin laaja aihe käsitellä, että vain pinnasta ehti raapaista. Aihe linjautuu pitkälle tieteeseen, erityisesti logiikkaan ja tietokoneohjelmistojen verifiointiin, mitä lähellä väitökseni symbolisesta analyysistä oli. Kaiken…
-
Suomeen tarvitaan tiedeministeriö; tohtoreitten arvostus
Jokaisella järkevällä systeemillä tulee olla identiteetti: kyky tunnistaa oma tilansa ja kehittyä. Näin muun muassa jalkapalloilija tai tenniksen pelaaja kehittyy yhä paremmaksi. Valmennusjärjestelmät ovat sitä varten, että hän ja he voivat edetä pidemmälle kuin yksin tehden pääsisi. Kohta 10 vuotta väitöksestäni on kulunut. Kunnon valmennusjärjestelmää Suomessa en ole akateemiselle tasolle havainnut, lukuunottamatta tiettyjä laitoksia, joilla…
-
Systeemisyys on kaikkeuden paras selittäjä: Opas yhteiskunnan muotoon ja sisältöön
On hyvä selittää perusteita yhdestä tärkeimmistä tieteen piirteistä: mitä systeemisyys on ja kuinka se liittyy meidän todellisuuteemme. Suomessa tunnetaan nähtävästi kolme käsitystä systeemiajattelusta: Systeemianalyysin laboratiorion matemaattinen suuntaus (operaatiotutkimus), saman osaston filosofinen suuntaus (Esa Saarisen systeemiäly) sekä ohjelmistoalalla viljelty Vanguard – tekniikka, joka korostaa IT-alan tiettyä johtamiskäytäntöä. Systeemien teoria nostetaan joissakin amatööripiireissä lähinnä kaaosteorian vierelle ihmeteltäväksi.…
-
Nobel-palkinnolla on arvonsa, mutta onko taloustiede silti oikeaa tiedettä?
Kaikki kunnia Bengt Holmströmille ja kollegalleen merkittävästä palkinnosta, joka johtuu ansiokkaasta elämäntyöstä. Akateemiseen keskusteluun kuuluu tarkoitusten pohtiminen, mikä ei mitenkään tarkoita tämän palkinnon aliarviointia. Netissä on ollut runsaasti keskustelua siitä onko taloustiede kuinka hyvä tieteenala, koska ongelmia maailmassa sillä alalla riittää. Makrotaloustieteen ja mikrotaloustieteen välillä on vuosikymmenet ollut kiivasta väittelyä paremmuudesta, mikä ei kerro hyvää…
-
Voiko ketterää ohjelmistoprosessia parantaa systeemiajattelulla?
Vuosituhannen vaihteessa ohjelmistoalalla koettiin kummia, kun pienehkön, mutta aktiivisen IT-alan osaajaporukan toimesta julkaistiin Agile manifesto, josta tuli kuin uskonto. Se pistikin alan kirjat ja ohjeet uusiksi. Ketteryyden piti olla viitoittaja miten tulevaisuudessa koodia tulee tehdä. Agile on sen jälkeen kokenut kovan nosteen, mutta tappioitakin on syntynyt — kuten asiaan yleensä kuuluu. Lean – ajattelua tarjotaan…
-
Millaista synergiaa syntyy Stafford Beerin ja Peter Sengen kautta Meta-yliopiston tavoitteiksi?
Tässä videossa kartoitan kehityskulkua kahden merkittävän systeemiajattelijan jäljiltä omiin tavoitteisiini. Varsinkin Beeriä voi nimittää alansa guruksi, joka visioi jo 1970-luvulla jotakin sellaista Chilessä, mitä missään päin maailmaa ei vieläkään ole saatu aikaan. Sattuvasti Peter Senge on parhaita ihmisiä selittämään, miksi organisaatiot ja valtiot toimivat niin hölmösti, että tarvitsevat siinä hänen oppejaan. Kova-kalloisia ovat ekonomistit, johtajat,…
-
Osaatko määritellä ammattisi ja yrityksesi sisältä ja ulkoa: identiteetti ja kokonaisvaikutus?
Työelämän voimakkaasti muuttuessa ammatit ja toimenkuvat uudistuvat. Nopeutta ja joustavuutta tulee lisää. Joskus vaikutukset ovat positiivisia, toisinaan negatiivisia. Video on suhteellisen pitkä: 56 minuutin mittainen, mutta se avaa vasta muutaman näkökulman. Mainittakoon, että systeemiajattelua käyttäen kuka tahansa voi käsitellä mitä tahansa aihetta, ammattia, kyvykkyyttä ja työnantajaansa omasta näkökulmastaan laajentamalla sitä vaikkapa näillä keinoilla mitä videosta…
-
Posteri–presentaatio kohti “kaiken ymmärtämistä”
Mikä olisi sujuvin tapa ymmärtää kaikki? Ylioppilaskirjoituksissa moni ahkeroi kirjoittaa 7,8 jopa 11 laudaturia? Se ei kuitenkaan ole kovin paljoa suhteessa kaikkeen maailman tietoon, eikä edes syvällistä. Tänään otin Sammyn kanssa muutaman videon Meta-yliopiston meta-ajattelun mallista, mitä varten tein aamulla kolme posteria. Ne ovat kuvassa alla: Mihin Metayliopisto pyrkii? Understanding “everything” via Wikipedia Mihin Metayliopisto…
-
Idealisoitu käsitys Suomesta
Kansakunta tarvitsee ihanteita erityisesti vaikeina aikoina, vaikka juuri silloin ihanteita on vaikeinta miettiä, koska ihmisillä on taipumus nähdä vain omat tarpeensa. Niinpä näköala vaikeissa oloissa kapeutuu. Systeemiajattelu on tavallaan ilosanoma. Se vapauttaa ajattelemaan tulevaisuutta rajoitteista välittämättä. Systeemiajattelu ei ole keneltäkään pois. Tulokset muodostuvat kokonaisuutta arvostaen, mikäli ajattelija pystyy lähestymään eri näkökulmia, eikä ummista silmiään niiltä.…