Kategoria: Poikkitieteellisyys

  • Informaatioalkemia – Kultaa ei voi valmistaa, mutta informaatiotulvan kanssa olemme ongelmissa!

    Nostalginen käsite, alkemia, on noussut esille mietittäessä huipputeknologiaa mahdollisine seurauksineen, sillä universumista on tullut ikään kuin massiivinen kone, missä informaation määrä kaksinkertaistuu joka toinen vuosi. Maailmassamme on nyt (2020) kuulemma 40 zetatavua informaatiota. 1 ZB = 10007bytes = 1021bytes = 1000000000000000000000bytes = 1000 exabytes. Mitä me kaikella tällä tiedolla teemme? Informaatioalkemia lähtee alusta, ihan peruskäsitteistä. […]

  • Tiedollisen kehittymisen paradigma: oppimisesta kehityshankkeisiin asti

    Koulutusjärjestelmä on valitettavasti altis taantumaan (sir Ken Robinson), koska opettajilla ja kouluttajilla on kymmenien vuosien työuransa taipumus jäädä oppimaansa tietoon ja siksi yhteiskunnan muuttuessa nopeasti vuosi vuodelta jäädään jälkeen siitä mikä on teknologian ja yksityisen sektorin eturintama. Oppimisen, kehittymisen ja viestinnän paradigma Videossa alustataan metodologiaa, jota käyttäen yhteistyö kehittyisi, oppiminen ja opetus systematisoituisi ja saataisiin […]

  • Ytimekästä tietoa; tekoälyn ohjelmistojen kehittämisen prosessit

    Ohjelmistoalalla on vuosikausia kinasteltu menetelmistä Hidas vesiputousmenetelmä (Waterfall) joutui uhatuksi 2000-luvun vaihteessa kun syntyi Agile manifesto omine ytimekkäine arvoineen. Se ei kuitenkaan ole pitkälle riittänyt, joten alkoi ilmaantua mitä erilaisempia versioita, joissa oli uudenlaisia tapoja projektoida ohjelmistotyö ja asiakkaan ideat. Mitään ihan puhdasta periaatetta ei vieläkään tunneta. Ohjelmiston teossa sovelletaan kehittäjien omia taipumuksia ja kykyjä, […]

  • Esitä vatsasi systeeminä; toimiiko se vai närästääkö? Monitieteellinen tarkastelu.

    Guruksi kehittyminen vaatii 10.000 tuntia ahertamista Työelämässä toimiville tulee vaistomainen tarve minimoida ajan käyttöään ja saada tehokasta aikaan vähällä vaivalla. Se ei kuitenkaan ole oikea asenne huippuinnovaatioiden tekoon.  Kiireisissä projekteissa ei välttämättä ehdi oppia paljoakaan. Taiteilijat ja urheilijat ajattelevat toisin. Heille harrastus ja työ ja vapaa-aika sekoittuvat keskenään; samoin kuin parhailla tutkijoillakin. Kehittymisen halu motivoi […]

  • Global Brain on laaja käsitys tiedon tulevaisuudesta; Ohjelmointikirjan esite

    Meta-ajattelu, systeemitiede ja kybernetiikka ovat ikään kuin vanhempia ohjelmistoalalle, sekä isovanhempia tekoälylle, joka on vielä kypsyttelyvaiheessa pitkästä iästään huolimatta. Metayliopiston Ohjelmointikirja on saatu painosta. Ohessa siihen liittyvä esite. Kirjassa käydään läpi kokonainen joukko huomionarvoisia kohtia: yhteiskunnan kehittymisen esteistä ekosysteemin ja alustatalouden rakentamisperiaatteeseen, joka tapahtuisi tekoälyn ohjaamana. Hyvä tekoälykehitin on mainio yhteiskunnan ja bisneksen kehittäjä, jos […]

  • Osaavatko ihmiset rakentaa laadukkaita organisaatioita, tiimejä ja sitä kautta edistää uutta hyvää eri muodoissaan?

    Kesäistä pohdittavaa kuinka pitkälle (enää) riittävät ihmisten sosiaaliset ja älylliset taidot? Onko Kiina ainoa maa maailmassa, joka saa aikaan uusia ideoita ja jopa ihan tulvimalla? Millainen on ihmisten yhteistyökyky Suomessa? Mitä eniten puuttuu? Minkä puutteesta kertovat maailman poliittinen tilanne, EU:n problematiikka ja kansojen kuohunta? Mikä on kaiken tiedon ydin ja yhteiskunnan perusta? Vastauksia tässä videossa […]

  • Tieteen teko tarvitsee kiihdyttäjän; sellainen on metatiede

    Tieteenalat eivät ymmärrä toisiaan, eivätkä tiedon edistämisen parhaita muotoja On päivän selvää, että tietyt tieteen alat ja tietyt käytännön alat ovat pisimmällä tiedon jalostuksessa, kierrätyksessä ja integroinnissa. Itse olen tehnyt keksintöjä transformaatioteknologiassa, translaattoreissa, väitöksen formaalien kielten ymmärtämisen tehostamisessa ja mallintanut satoja kohteita eri tavoin. Metatiede on luontevasti kaiken tiedon yhdistäjä. Se on tapa tutkia ja […]

  • Meta- ja systeemikaaviot yhdistelevät kaikkea, mikä vaatii huomiota – informaation uusiokäyttöä

    Tiede on jäänyt teknologiasta jälkeen Maailman parhaat yliopistot yhteenlaskettunakaan eivät pysty selittämään mitä muutoksia teknologia (IT ja some yms) ovat saaneet aikaan, puhumattakaan siitä, miten kaikki sovellukset toimivat ideoineen. Kreikan kielestä johdettu sana TEKHNE on edistynyt SOFIAn ja FRONESIS:n ohi. SOFIA tarkoittaa yleistä viisautta. FRONESIS on kyky ajatella, miten ja miksi meidän tulisi toimia muuttaaksemme […]

  • Erkistoteleen kantapää; etuliite “meta” on aiheuttamassa vallankumousta ajattelussa ja kaikessa kehittymisessä

    Aristoteleen kantapää selittää sanoja, mutta Metayliopisto jopa kokonaista maailmaa YLE:n ohjelma Aristoteleen kantapää on kekseliäs tapa kielitieteilijöiden tuoda esille knoppologiaansa. Viimeksi siellä analysoitiin puun nimien merkitystä. Sillä ei kuitenkaan ole laajempaa yhteiskunnallista merkitystä, ei varsinkaan kielisille (suomea ymmärtämättömille). Monista oireista päätellen suomalaiset eivät enää ymmärrä ympäristöään, eivätkä edes itseään. Kulttuurin rapautumista ei juuri mikään voi […]

  • Holarkia on oppimista ja kehittämistä ja kehittymistä jouduttava ajattelutapa

    Holarkia ja systeemiajattelu ovat kuin paita ja peppu IT-tutkimuksessa niitä vastaavat interprocedural ja intraprocedural slicing: tapa ymmärtää keskinäisiä ja sisäisiä modulien ominaisuuksia. Videossa on poikkitieteellistä tutkimuksia keskinäisestä ja sisäisestä vaikuttamisesta eri aloilta: valmistusteknologia, IT, kybernetiikka, organisaatioteoria, Wilberin Integral theory jne. Lähes kaikki kehittäminen on oppimista! Koulut ja yliopistot pitäisi muuttaa niin, että ne ensiksi opettavat […]

  • Kilpailuyhteiskuntaan sopii sanonta “jäniksen selässä”; kriittinen tarkastelu millä keinoin tarpeeton rumba rauhoittuisi

    Suuri osa tutuistani on leipääntynyt ainaiseen muutokseen ja entistä tiukempaan aikatauluun. Kaikkein kauheimpia ovat kertomuksensa vanhusten hoivapalvelusta. Hoitaja on “raketti” syntäämässä “jäniksen selässä” vanhuksen asunnolta toiselle, eikä työnantaja korvaa hänelle matkaa, eikä siirtymisaikaa lasketa työajaksi. “Sellaiset ovat työaikain lait”, lauloi tangokuningas VR:stä, joka on kyllä aika asiallinen palkkauskysymyksissä nykyään. Vääristynyt kilpailu saa alkunsa epäasiallisista odotuksista […]

  • Teoriat ovat instrumentteja luoda tietoa ; Instrumentalismi

    Tämän videon aihe, instrumentalismi, on parhaita tapoja palauttaa erikoistuva, kapea-alainen tiede polulle kohti yhteistä totuutta. Se vaatii yhteisten käsitteiden hyväksymistä. Systeemi on paras käsite määrittelemään “kaiken”. Sen totesi viime vuosisadalla mm. 70 jäseninen yhteisö huippututkijoita, jotka 10 vuoden ajan kokoontuivat kybernetiikan Macy-konferensseihin luomaan käsitystä isosta kuvasta, eli kaikesta. Otsikossa mainittu väite: “Instrumentalismi avaa uuden tieteen […]

  • Vuodenvaihde 2018: Metayliopiston näkemykset ja näkymät

    Idea on kirkastunut ihan mahtavasti. Etukäteen ei olisi voinut ajatella, että saa aikaan näin monipuolisen käsityksen tiedosta (tässä videossa tietenkään ei kaikkea paljasteta). Suomessa ei poikkitieteellisyyttä tietääkseni mitenkään tutkita; ei ole siihen tiedekuntia. Ei ole niin syvällistä tietämystä, millä siihen pääsisi kiinni. Se sopii sitä paremmin Metayliopiston teemaksi, joka on jatkoa IT-alan uralle, symbolisen analyysin […]

  • Arvoihin perustuva kehitys: Value based leadership

    Elokuun teemana Metayliopistolla on arvojohtaminen. Olemme käyneet läpi kulttuuritietoisuutta mm. Joanna Barclayn kanssa saadaksemme aikaan koherenttia käsitystä mitä yhteiskunta, tulevaisuus, teknologia ja ihmisten tarpeet todellisuudessa ovat. Koko maailman ja yhteiskunnan viitekehys Kun ajattelun tarpeita avaa tarpeeksi laajasti, päädytään peruskäsitteisiin kuten ihmistieteet, käsitys teknologiasta ja toteutuksesta sekä vaikutelma tulevaisuudesta. Tällainen malli ei voi olla kovin konkreettinen, […]

  • Yhteiskunnan systeemien tutkiminen navigoimalla 10 skeeman avulla; globaali äly

    Tämä video on suomennos edellisestä. Yhteiskunta on systeemien systeemi; perusmuotoja olisi Luhmanin mukaan 10, mutta olen lisännyt niihin tuotannon, Kun näitä yhdistää unifikaatio-periaatteella, lähestyy kaiken ymmärtämisen ideaa; global brain.   Ideana on visuaalinen mallintaminen ja tietämyksen käsitteellistäminen: yhteiskunta funktioina. Video kestää hieman yli tunnin.      

  • Kosmologia kolkuttelee ymmärryksen rajoja; tepsiikö systeemiajattelu siihen?

    Tiukin mahdollinen testi systeemiajattelun tekniikalle on kokeilla sitä taivaankappaleiden selittämiseen. Kosmologia ja avaruuden ymmärtäminen aiheuttavat kiistoja alan tutkijoiden yhteisöissäkin. Alkuräjähdys, pimeä aine, aikamatkustus, mustat aukot, evoluutioteoria ja lukuisat ilmiöt tuottavat vaikeuksia tieteellisiä haasteita parhaiden asiantuntijoiden ymmärtää toisiaan. Systeemiajattelu taipuu näköjään suhteellisen hyvin avaruuden kuvaamiseen. Se mitä tutkijat eivät ymmärrä, jääköön kuvaamatta. Tarustossa Yggdrasil oli myyttinen […]