-
Kaiken ajattelun selkärankana parhaiten toimii systeeminen näkemys; Sähköpotkulauta on huikea innovaatio kuvattavaksi
Disruptiivinen ajattelu edellyttää pelkistämisen ja aiheiden yhdistämisen taitoja Monet luulevat olevansa loistavia innovaattoreita, kun taidokkaasti osaavat käyttää Business Model Canvasia tai tuotteiden kehittelyn metodiikkaa (kuten QFD). Nämä ovatkin mainioita työkaluja osatehtäviin, mutta silloin kun kehitetään konsepsia, liiketoimintabrändiä tai uutta tutkimuksen suuntausta (kuten systeemiajattelu), tarvitaan taitoja edetä aiheesta toiseen jatkumon tavoin, ilman että ajatus välillä katkeaa […]
-
Vuosi 2018 on näyttänyt Metayliopistolle, mitä emergenssi oikein on!
Vuosi 2018 oli Metayliopistolle kehitysloikka kohti syvällistä ymmärrystä tiedosta Kerrassaan hämmästyttävää kypsymistä. Kontakti kohdeyleisöön jäivät entiselle tasolleen. Johtunee siitä, että suomalaiset eivät ymmärrä helposti sisäisiä innovaatioita, jotka vaativat sisäistä kypsyyttä. Tilanne saattaa muuttua, jos otollisia vuorovaikutuksia tulee vuonna 2019. Otsikko on rehellisen oloinen, koska ajattelija on ollut vastaanottavassa roolissa eikä niin kuin konsultit yleensä ovat […]
-
Periaate-ehdotus tekoälyn uuden paradigman muodostamiseen: 4. aalto on holistinen ja systeeminen
Konstruktiivisen tutkimuksen tarkoitus on demota tulevia ratkaisuja Parhaat tutkimukset ovat näkemistä eteenpäin kymmenien vuosien päähän, eikä niinkään jonkun valmiin sovelluksen kokeilua (kuten neuroverkkotyökalu). Metayliopistolla on mahdollisuudet itsenäisenä yksikkönä keksiä sellaista, mikä virallisessa tutkimusinfrassa osoittautuisi mahdolliseksi. Ketterintä kehitystä ja tutkimusta on proaktiivinen ajattelu. Holistisuutta ei voi kunnolla lähestyä tuntematta tieteenfilosofiaa tai ainakin omaa alaansa tarkoin, ja […]
-
Meta-tutkimus on malli tutkimusmenetelmästä; räätälöitävä työkalu haastatella mitä tahansa
Yritysjohtajan ja markkinatutkijan “märkä uni” olisi menetelmä, jolla saa tietoa mistä tahansa aiheesta – vielä syvällisemmin kuin kilpailijat siihen pystyvät. Sama tarve tulee julkisella sektorilla, joka on kompastumassa talouden ja epäpätevyyden haasteisiinsa. Parhaat poliitikot haluavat tietää kaiken olennaisen syvistä kerroksista alkaen. Tietoa on, mutta pintatiedolla vain sama arvo kuin vessapaperilla Ongelmana todellisuuden ymmärtämisessä on se, […]
-
Nauti tieteestä, älä inhoa sitä; maailmanlaajuinen vesikriisi
Kaikki mukaan vesikriisiä ratkomaan Suomen politiikassa on monellakin tapaa pilattu yliopistojen maine ja edellytykset ja motivaatio. Tieteen harjoittaminen yliopistoissa ei ole herkkua, koska “systeemi” on autoritäärinenkin. Metayliopisto haluaa edistää “Tieteen Ronaldo” – käsitettä, että kuka tahansa voi alkaa tutkimaan mitä tahansa, soveltaen sellaisia kriteereitä, mitä osaa ja pitää tärkeinä. Tieteen freelanserin asenne panisi potkua yliopistoihin, […]
-
Alustatalous, Platform economy; Opitaanko rakentamaan sellaista, että se hyödyttää kaikkia?
Onko maailma valmis? 1900-luvun alussa kuviteltiin, että tiedetään jo kaikki fysiikasta. Sitten tuli Einstein, joka saavutuksineen mullisti kaiken. Nyt ei edes kuvitella, että kaupankäynti pysyisi ennallaan, koska se on eniten muuttuva aihe koko yhteiskunnassa. VR meinasi pari kuukautta sitten hajota ja muuttua täysin itsenäiseksi, mutta sitten se peruttiin ja muutamasta poliitikosta riippuu miten sen lopulta […]
-
Kollektiivista saamattomuutta mitataan kulttuurientropialla; systeemisyys auttaa siihen
SOTE-hankkeen kompuroinnista ärsyyntyneenä aloin muistella hokemaa: “Mitä useampi kokki, sitä surkeampi soppa!” Äärimmäinen vastakohta saamattomuudelle on systeeminen toiminta, missä kehittäjä(t) pystyy luomaan uutta käytäntöä suoraan teoriasta. Olen harjoitellut sitä vuosia ja se huipentuu lokakuun (2017) aikana tarkoituksena määritellä koko yhteiskunta ja esittää ratkaisut sen pääongelmille. Saamattomuudesta systeemisyyteen Tämä ei ole enää systeemiajattelun opettelua, vaan […]
-
Valtionkonttori ei osaa systeemiajattelua; tässä heille “Voittavien ekosysteemien Suomi”
Olen seurannut Suomen ministeriöitten kehitystä, missä yhtenä teemana ovat ekosysteemit. Virkamiesportaalle tämä sana on muotia, eivätkä ehdi siihen syventyä, vaikka pikakoulutuksen saisivatkin. Se ei siis muuta heidän ajatteluaan Bloomin taksonomiassa “Create”-vaiheeseen, produktiovaiheeseen asti. Systeemiajattelu on silti niin syvällinen taito, että huippuammattilaiseksi pääsy vaatisi jopa vuosien itsenäisen työn. Sama pätee ekosysteemin idean ymmärtämiseen. Tämän takia hätäiset […]
-
Metayliopiston metamorfoosi, 1. vuosi; kuinka kehittyä ja kehittää yhteiskuntaa
Metamorfoosi tarkoittaa luonnossa muodonmuutosta, kuten toukka, joka kaivautuu kotelostaan, saa siivet ja lähtee lentoon. Tämä kielikuva sopii hyvin Metayliopistolle, joka aloitti vuosi sitten haastamalla tieteen ja käytännön ammattilaiset systeemisillä malleillaan, joilla voi kuvata periaatteessa mitä tahansa. Siten Metayliopisto ansaitsee selvästikin nimensä; se on meta-maailman kuvaaja. Mallin soveltaminen käytännössä Systeemisillä malleilla voi luoda ja kehittää periaatetasolla […]
-
Nyt kun puhutaan tekoälystä, digitalisaatiosta, IoT:stä, älykkäistä toiminnoista ja tuotteista kuten älyvaatteet, on hyvä määrittää voiko kirja olla älykäs ja millainen olisi älykirja: kyberneettinen malli kirjasta? Tämä selostus liittyy edelliseen postaukseen, mutta on itsenäinen osuutensa. Kybernetiikka tutkii kykyjä, kuten älykkyys, ottamatta kantaa missä se ruumiillistuu. Kirjailijan – kirjan ja lukijan välille muodostuu semanttinen ketju, missä […]
-
Rooman Klubi on maailman omatunto; kolkuttaako se tarpeeksi?
Meta-yliopiston pääsivulla uutena teemana mainitaan Rooman Klubi ratkaisemaassa maailman suurimpia haasteita. Sen tarkoituksena on luoda globaalia ymmärrystä, mikä on aivan sama kuin Meta-yliopiston päätarkoitus. Siksi sitä on aiheellista täällä. Klubin tärkeimpiin tutkijoihin kuului aikanaan Donella Meadows, jonka vaikutuksesta systeemiajatteluun saatiin mukaan aimo annos inhimillistä herkkyyttä. Tämä kuvaus on lähinnä rutiininomainen demonstraatio kuinka saada tämä maailmanlaajuinen […]
-
Millaista synergiaa syntyy Stafford Beerin ja Peter Sengen kautta Meta-yliopiston tavoitteiksi?
Tässä videossa kartoitan kehityskulkua kahden merkittävän systeemiajattelijan jäljiltä omiin tavoitteisiini. Varsinkin Beeriä voi nimittää alansa guruksi, joka visioi jo 1970-luvulla jotakin sellaista Chilessä, mitä missään päin maailmaa ei vieläkään ole saatu aikaan. Sattuvasti Peter Senge on parhaita ihmisiä selittämään, miksi organisaatiot ja valtiot toimivat niin hölmösti, että tarvitsevat siinä hänen oppejaan. Kova-kalloisia ovat ekonomistit, johtajat, […]
-
Mitä hyötyä systeemistä on ja miten sitä voi systeemiajattelulla kehittää lisää?
Value proposition on Nokian suosima sanapari tarkoittamassa myytävien palveluitten ja laitteitten aikaansaamaa hyötyä. Se on lähellä liiketoiminnan ydintä, luonteeltaan usein mentaalista tasoa, mielikuvia, jotka välttämättä eivät pidä paikkaansa (enää), jos kilpailijat ovat pidemmällä. Esitän videossa joukon business model – menetelmiä, mutta tunnen niitä toki paljon muitakin käytyäni USA:ssa bisnesopintomatkoilla kymmenisen vuotta sitten. Kysymys, onko markkinointi […]
-
Suomen IT-ala uuteen nousuun: Ideointitapahtuma systeemiajattelun opeilla Tivian järjestämänä
MUUTOS AJANKOHTAAN: Ideointipäivä järjestetään joulukuun 1. päivä (kun alkuperäinen päiväys oli 4. lokakuuta). Tänä ideointipäivänä kaikki IT-alan tulevaisuudesta kiinnostuneet pääsevät tutkimaan systeemistä näkökulmaa (teoriaa) koko Suomeen käytännön näkökulmasta, IT-alan laadun ja toimivuuden näkökulmasta. Aiheena on peräti koko yhteiskunta, ja siitä luodaan malleja jokaisen edistettäväksi. Tapahtuman tilat ja tilausprosessin järjestää Tivia. Nykyisin ihmiset ja organisaatiot toimivat […]
-
Määritä kuningasajatus itsellesi; täällä metodologia
Kuningasajatus on jotakin kaunista ja persoonallistakin. Sekavissa oloissa on syytä pohtia mikä itselle on tärkeää. Ettei jäisi vain pohtimiseen, tässä videossa (53 min) kuvataan vaiheita, edellytyksiä ja tilanteita siihen. Jos fraasin mukaan oletetaan, että “Content is King, Interactions are Queen, and Context is Good“, silloin päästään systeemiajattelulla hyvin sisään kuningasajatusta kehittelemään. Tässä runkona käytetään Demingin […]
-
Systeemiajattelijan näkemys Suomen koulu-uudistuksesta (OPS2016)
Koulutusjärjestelmä on normaali yhteiskunnan systeemi, joka olisi hyvinkin hallittavissa, jos oppilasaines olisi homogeenista ja olosuhteet kunnossa, sillä opettajat kyllä silloin selviytyisivät tehtävistään. Jos näin olisi, en tekisi aiheesta videoesitystä. Tässä esityksessä (31 min) vertaan USA:n ja Englannin opetustapoja ja -suunnitelmia uuteen suomalaiseen OPS:iin. Systeeminen näkökulma tulee esille monilla eri tavoilla. Kriittisesti ajatellen tulee miettineeksi erilaisia […]
-
Parhaat systeemiset oivallukset — ekosysteemien kehittämiseksi
Yhteiskuntamme kaipaa moninaista remonttia. Tässä videosarjassa (30 min) eritellään haasteet ja ongelmat 8 sektoriin ja sitten esitetään periaatteellinen ratkaisumalli tai -metodi jokaiselle, eikä tämä siihen jää: jokaiseen ratkaisumalliin liitetään kaksi parasta systeemistä teoriaa niin, että muodostuisi toimiva korjauspaketti ekosysteemien elävöittämiseen. Menetelmäketju 1-8 perustuu systeemin käsitteeseen niin, että aiempi määrittely sopii seuraaviin. Tämä ketju on ainutlaatuisen […]
-
BetaCodex – verkosto kehittää yhteiskuntaa systeemisen näkemyksen avulla
Yksi merkittävimmistä kansainvälisistä yhteisöistä, joilla on avoimmuuteen perustuva periaate yhteiskunnan ja yritysten kehittämiseksi on BetaCodex. Sen aiempi nimi oli Beyond Budgeting. Olen kirjoittanut sen periaatteesta kirjaani Ihanne-lukuun (5) sivulle 163 esitellen Systeemin elinkaari – mallin alfasta oomegaan. Kuten kuvasta näkee, olen liittynyt siihen. Kaikki halukkaat systeemien tulevaisuudesta kiinnostuneet, ottakaapa yhteyttä ja lähtekää mukaan tänne pohtimaan […]
-
Modernin tietokoneen sielunelämää: millainen systeemi se on?
Nykyaikaisia tietokoneohjelmistoja ei voida suunnitella ad hoc, sieltä täältä koodia kasaten, vaan kehittäjällä täytyy olla tietoisuutta rakenteesta, käyttäytymisestä ja siitä, miten oliomainen järjestelmä luo itsensä toimivaksi. Nämä ovatkin suunnittelumallien päätehtävät. Tietokoneen “sielu” syntyy siitä, millaisia suunnittelumalleja koodi hyödyntää toimiessaan, vaikka toiminnallisuus olisikin jakaantunut kovasti eri tavoin kuin valitut mallit. Suunnittelumalleja ja koodin vääristymiä tutkiessani löysin […]
-
Yksi laajimmista systeemiajattelun videoaineistoista
Tiedekunnan verran näkemyksiä miten soveltaa systeemistä maailmaan Gene Bellinger ja kumppanit ovat luoneet ansiokasta materiaalia systeemiajattelusta. Siitä puuttuu yleensä konkreettisuus, tapa päästä yhteiskunnan ongelmiin sisälle. Meta-yliopisto paikkaa tätä aukkoa, koska sen kymmenet ja kymmenet videot Youtubessa pyrkivät yhdistämään systeemiajattelun perusteet ja terveen yhteiskuntakäsityksen sekä käytännöllisyyden sille tasolle, että kuka tahansa voi siitä jatkaa. Videoiden semantiikka […]
-
Mikä on vaikeinta tulkittaessa yhteiskunnan ongelmia?
Yhteiskunta on muuttumassa entistä heikommin ennakoitavaan suuntaan, vaikka tietyt selkeät megatrendit muokkaavat rakenteita omalla urallaan. Kaaos ja kompleksisuus lisääntyvät politiikassa, taloudessa, yhteiskunnan verkostoissa ja ilmastomuutos vaikuttaa säähän, maanviljelykseen, satoihin jne. Ylen sivuilla Hannu Tikkala esitteli (10.4.2016) erityisen havainnollisella tavalla tulevan Fennovoiman ydinvoimalan vaiherikasta historiaa ja ihmissuhdeverkostoa, joka lopulta kaiken on saanut aikaan. Kun pääurakoitsija on […]