Kategoria: 7 Toteuttaminen

  • Tekoälyn olemus selviää tiedolla leikkien; ymmärrä systeemi, kehity alasi huipuksi!

    Kun osaa alansa, voi leikkiä sen käsitteillä Kybernetiikan ylimmällä tasolla systeemi sulautuu ympäristöönsä, sillä sen ei tarvitse erottautua. Monet huippuyritykset ovat onnistuneet näin tekemään (niitä ei erota ympäristöstään, mutta ovat välttämättömiä). Hyvä systeemiajattelija ymmärtää tieteenkin käsitteet, ja voi sitä kautta suunnitella ratkaisuja, malleja ja animaatioita “mistä tahansa”. Tässä leikitellään tekoälyn olemuksella. Kuinka organisoisit projektin, joka […]

  • Fenix – lintu nousi tuhkasta; se on symbolinen vertauskuva tekoälylle, jonka aiomme nostaa menestykseen

    Kohti ansaittua menestystä! Tekoäly on jälleen kerran pahassa kriisissä (kuten 1990-luvulla). Nyt aika ottaa “järki käteen”. Parasta tietoa mitä tekoälyn onnistumiseksi yleensä on tarjolla? ovat systeemitiede, kybernetiikka ja vastuullisen ajattelun periaatteet. Parin minuutin johdatus tekoälyn paradigmaan nr 4.   Tarkempi kuvaus aiheesta täällä: http://metayliopisto.fi/pika-analyysi-mika-tekoalyn-aalloissa-2-ja-3-pettaa-metayliopisto-esittelee-holistisen-ai-paradigman-aalto-4/

  • Periaate-ehdotus tekoälyn uuden paradigman muodostamiseen: 4. aalto on holistinen ja systeeminen

    Konstruktiivisen tutkimuksen tarkoitus on demota tulevia ratkaisuja Parhaat tutkimukset ovat näkemistä eteenpäin kymmenien vuosien päähän, eikä niinkään jonkun valmiin sovelluksen kokeilua (kuten neuroverkkotyökalu). Metayliopistolla on mahdollisuudet itsenäisenä yksikkönä keksiä sellaista, mikä virallisessa tutkimusinfrassa osoittautuisi mahdolliseksi. Ketterintä kehitystä ja tutkimusta on proaktiivinen ajattelu. Holistisuutta ei voi kunnolla lähestyä tuntematta tieteenfilosofiaa tai ainakin omaa alaansa tarkoin, ja […]

  • Pika-analyysi mikä tekoälyn aalloissa 2 ja 3 pettää; Metayliopisto esittelee holistisen AI-paradigman: Aalto 4

    Uudenlainen konstruktiomme kelpaan esikuvaksi tulevien sukupolvien tekoäly- ja palvelutoteutuksille. Symbolinen tietokoneen ohjelmointitapa syntyi Alonzo Churchin toimesta jo 1950-luvulla ja johti Lispin kautta menestyksekkääseen teknologiaan, mitä monet eivät tunnista sovelluksissaan, sillä eivät tunne sitä. Wolfram Alpha on erinomaisen laaja ohjelmisto siitä esimerkkinä. Neuroverkkoihin perustuva aalto 2 on saamassa voimakasta kritiikkiä. Syväoppiminen ei näytä toimivan, tai se […]

  • Tekoälyn toinen ja kolmas aalto uhkaavat sukeltaa; Syväoppimisen illuusiot systeemisesti selitettynä

    Aalto kuvaa innovaatioiden nousua ja laskua Tekoälyllä aaltoja on muistini mukaan syntynyt kymmenen vuoden välein. Se todettiin jo 1980-luvulla. Kukaan ei halua muistella Japanin viidennen sukupolven tietokonehanketta (5th Generation), eikä 1990-luvun symbolisia tekoälykoneita (Symbolics), jotka maksoivat 1.5 miljoonaa markkaa ja ohjelmistot saman verran päälle. Nykyisin Darpa ja kumppanit linjaavat uusimmaksi vaiheeksi aallon numero kolme (3). […]

  • Missä sanassa yhdistyy parhaiten pieni ihminen ja valtaisa yhteiskunta? Se on kokemuksellisuus

    Yhteiskunnan johtamismekanismit ovat monella tapaa pahoin epäonnistuneet! Jos joku on sitä mieltä, että poliittinen järjestelmämme on onnistunut hyvin ja työelämän laatu kaikkialla erinomaista, sellaista ihmistä tulee pitäneeksi sinisilmäisenä. Tietysti asia on niin, kuin hän tuntee, verratessaan kokemuksiaan johonkin muuhun. Kokemuksellisuus on subjektiivinen arvioiden joukko. Videossa vertaan kokemusten syntyä matematiikan muunnokseen (Laplace transformation), missä ajan funktiona […]

  • Kesän avaus tuo uusia ideoita ja paradigmoja mieleen

    Itsensä kehittäminen on yksi parhaista nautinnoista Oivaltaessa jotakin ratkaisevaa mieleen tulee rentoutunut, mutta kiihkeä olotila. Sama kokemus syntyy aloittaessaan lomaa ja suunnitellessaan matkaa.   Lomalla kaiken voi ajatella toisin kuin normaalissa arjessa. Se kehittää luovuutta. Viihde on vastapainoa teknologialle, mutta nekin löytävät toisensa. Metayliopistolla on mielessään syksyksi uudenlainen tapa esittää maailma niin, että se hölmistyttää […]

  • Meta-tutkimus on malli tutkimusmenetelmästä; räätälöitävä työkalu haastatella mitä tahansa

    Yritysjohtajan ja markkinatutkijan “märkä uni” olisi menetelmä, jolla saa tietoa mistä tahansa aiheesta – vielä syvällisemmin kuin kilpailijat siihen pystyvät. Sama tarve tulee julkisella sektorilla, joka on kompastumassa talouden ja epäpätevyyden haasteisiinsa. Parhaat poliitikot haluavat tietää kaiken olennaisen syvistä kerroksista alkaen. Tietoa on, mutta pintatiedolla vain sama arvo kuin vessapaperilla Ongelmana todellisuuden ymmärtämisessä on se, […]

  • Epäonnistuminen innovaatiohankkeessa panee pohtimaan vakavasti yliopistojen kompetenssia

    Miten voi olla niin, että IT-tiedekunta tilaa miljoonien arvosta tekoälykamaa itselleen ilman, että laitoksessa on ainoatakaan omaa tekoälyasiantuntijaa? Kuvitellaanko, että tekoäly on kuin lampun henki, joka jostakin ilmestyy tuomaan menestystä omistajalleen? Kyseessä on eräs Tekesin laajimmista hankkeista kautta aikojen, suuruudeltaan jopa 400 miljoonaa euroa, mistä ainoa toteutuma HS:n artikkelin mukaan oli Jyväskylän IT-tiedekunnan ostokset, joita […]

  • Poliittinen viestintä on raadollisimmillaan vallan kirjaamista lakiin; tänään sote nytkähti eteenpäin

    Tiukkoja kysymyksiä sote-uudistajille Miten lait syntyvät? Näkyykö potilaan ja sosiaaliturva-asiakkaan tilanne lakiluonnoksessa mitenkään? Onko uusi laki varmasti mahdollisimman selkeä ja toimiva, ettei sitä tarvitse jatkuvasti korjailla? Lainsäädäntöprosessi on viestintää Valitettavasti tätä viestintää tehdään ratkaisevin osin lukittujen ovien takana, vuotoineen. Perustuslakivaliokunta on erikoinen piirre demokratiassa muihin valiokuntiin verrattuna. Uudistus siirtyy ensi viikolla substanssivaliokuntaan modifioitavaksi. Helppoa se […]

  • DX200 (Nokia) on Suomen kaikkien aikojen menestystarina; kybernetiikka neuvoo sille uusia visioita

    Kaikki yleiset paradigmat aikanaan tuntuvat lopullisilta, kunnes löytyy seuraava menestystarina. Nokia Matkapuhelimet jämähti sellaiseen uskoonsa, ja siksi Apple pääsi räjäyttämään sen alan kokonaan uusiksi (2007 alkaen). Harvat tuntevat DX200 – järjestelmäkonseptia, joka pääsi hyötymään mobiilialan noususta, sekä laitetekniikan ja digitalisaation super-nopeasta kehityksestä (Mooren laki) ja oikea-aikaisesta markkinaikkunasta, millaisia avautuu kenties vain kerran sadassa vuodessa (lisää […]

  • Alustatalous, Platform economy; Opitaanko rakentamaan sellaista, että se hyödyttää kaikkia?

    Onko maailma valmis? 1900-luvun alussa kuviteltiin, että tiedetään jo kaikki fysiikasta. Sitten tuli Einstein, joka saavutuksineen mullisti kaiken. Nyt ei edes kuvitella, että kaupankäynti pysyisi ennallaan, koska se on eniten muuttuva aihe koko yhteiskunnassa. VR meinasi pari kuukautta sitten hajota ja muuttua täysin itsenäiseksi, mutta sitten se peruttiin ja muutamasta poliitikosta riippuu miten sen lopulta […]

  • IBM Watson – superälyä vai konkreettista järjestelmäkehitystä?

    Parin vuoden tekoälyhuuma etsii Suomessa edelleen muotoaan, samoin tapahtuu kansainvälisesti. Mullistusta odotellaan kuin kuuta nousevaksi taivaalle… Tässä videossa (vajaat 40 min) on systeeminen käsitys siitä jopa niin, että tarkastellaan arvoja, kulttuuria ja yhteiskunnan tilaa: onko se halukas ja valmis, tai millaisia yhteiskunnan haasteet yleensä ovat. IBM Watsonin idea selviää tehokkaasti Wikipediasta ja erinäisistä arvioista saa […]

  • Metayliopiston metamorfoosi, 1. vuosi; kuinka kehittyä ja kehittää yhteiskuntaa

    Metamorfoosi tarkoittaa luonnossa muodonmuutosta, kuten toukka, joka kaivautuu kotelostaan, saa siivet ja lähtee lentoon. Tämä kielikuva sopii hyvin Metayliopistolle, joka aloitti vuosi sitten haastamalla tieteen ja käytännön ammattilaiset systeemisillä malleillaan, joilla voi kuvata periaatteessa mitä tahansa. Siten Metayliopisto ansaitsee selvästikin nimensä; se on meta-maailman kuvaaja. Mallin soveltaminen käytännössä Systeemisillä malleilla voi luoda ja kehittää periaatetasolla […]

  • Populismia pidetään uhkana länsidemokratialle: Analyysiä siitä sekä parempi yhteiskuntamalli

    Yhteiskuntaa, sen päättäjiä ja rakenteita voi analysoida, mutta myös kehittää, suunnitella ja ideoida systeemiajattelun ja kybernetiikan periaatteita käyttäen. Organisaatiokybernetiikka näyttää olevan suosiossa netin kirjoituksista päätellen. Tässä videossa siitäkin, populismin syistä ja seurauksista sekä ideoinnista, millainen yhteiskunta varmasti pelaisi. IT-alan insinöörinä olen kehittänyt prosesseja ja rakenteita: optimointiratkaisuja maksimoimaan resurssien paras käyttö kappaletavarateollisuuteen, autoalalle, sähkötuotantoon, logistiikkaan, elintarviketehtaaseen […]

  • Käsiteavaruus on kommunikaatiota helpottava keino rajata tietämys

    Metayliopiston tieteeenfilosofia-sarjassa on vuorossa käsiteavaruus. Se kuulostaa teoreettiselta ja sellainen sen tausta onkin. Tässä videossa laajennan käsitettä teknologiaan (technological space) ja monialaiseen työskentelyyn yleensä. Gärdenfors on julkaisuissaan erotellut symbolisen tason, alisymbolisen ja käsitteellisen tason (conceptual space).  Hän on esitellyt ajattelun geometrian eli tavan muodostaa ominaisuuksille kategorioita geomertiankin keinoin. Ihmisen havainnot ovat esimerkiksi kartasta alkujaan alisymbolisia […]

  • Suunnittelun tiede avaa suunnittelun solmut ja esittelee ideat

    Design Science on IT-alan tutkimuksen käsite, joka esittelee käytännön relevanttiuden ja tietämyskannan välisen yhteyden. Tämä aihe kuuluu informaatioteknologian koulutuksessa vaativimpaan sarjaan. Sen idea on niin selkeä ja lupaava, että se sopii mielestäni laajennettavaksi mille tahansa alalle, varsinkin jos siellä hyödynnetään IT:tä ainakin osittain. Ihmisen suunnittelemaa keinotekoista käsitettä nimitetään artefaktaksi. Systeemiajattelussa systeemi on artefakta (artifakta). Kun […]

  • Hyperloop on yksi huimimmista liikenne-innovaatiosta; tuleeko se ensiksi juuri Suomeen?

    Systeemiajattelun taitoja on sopivaa harjoitella teoreettisilla ja hypoteettisilla (kuvitteellisilla) aiheilla. Ne vaativat moninäkökulma-analyysiä, mitä itse kukin tekee omalla tavallaan käytännössä. Kun siinä oppii mestariksi, omaa hyvän pätevyydet vaativiin tehtäviin yhteiskunnan kaikilla sektoreilla (niin vähän sitä vielä osataan). Tässä harjoituksessa aiheena on Saloon ja Turkuun suunnittelussa oleva Hyperloop-keksintö, joka kuljettaisi kapseleissaan 26 henkilöä äänen nopeudessa (1220 […]

  • Millaista synergiaa syntyy Stafford Beerin ja Peter Sengen kautta Meta-yliopiston tavoitteiksi?

    Tässä videossa kartoitan kehityskulkua kahden merkittävän systeemiajattelijan jäljiltä omiin tavoitteisiini. Varsinkin Beeriä voi nimittää alansa guruksi, joka visioi jo 1970-luvulla jotakin sellaista Chilessä, mitä missään päin maailmaa ei vieläkään ole saatu aikaan. Sattuvasti Peter Senge on parhaita ihmisiä selittämään, miksi organisaatiot ja valtiot toimivat niin hölmösti, että tarvitsevat siinä hänen oppejaan. Kova-kalloisia ovat ekonomistit, johtajat, […]

  • Osaatko määritellä ammattisi ja yrityksesi sisältä ja ulkoa: identiteetti ja kokonaisvaikutus?

    Työelämän voimakkaasti muuttuessa ammatit ja toimenkuvat uudistuvat. Nopeutta ja joustavuutta tulee lisää. Joskus vaikutukset ovat positiivisia, toisinaan negatiivisia. Video on suhteellisen pitkä: 56 minuutin mittainen, mutta se avaa vasta muutaman näkökulman. Mainittakoon, että systeemiajattelua käyttäen kuka tahansa voi käsitellä mitä tahansa aihetta, ammattia, kyvykkyyttä ja työnantajaansa omasta näkökulmastaan laajentamalla sitä vaikkapa näillä keinoilla mitä videosta […]

  • Vakavien hallitusneuvottelujen vastineeksi järkevän humoristinen ehdotus: ELMO pelastaa maan talouden!

    Suomen tilanne näyttää perin vaihtoehdottomalta kun hallitusneuvotteluja seuraa. Kaikissa päätöksenteon oppaissa silti mainitaan, että vaihtoehdotonta tilaa ei ole. Viisaat kehottamaan kuuntelemaan asiantuntijoita ja etsimään ihmisarvoisia ratkaisuja, koska ihmisiä varten yhteiskunta on olemassa. Lukkoon jämähtäneiden neuvottelujen virkistämiseksi on hyvä käyttää parodiaa sekä reippaita irtiottoja, että herättäisiin divergenttiin ajatteluun, kokonaisoptimointiin. Pyhäpuheissa kaikki toivovat työllisyyden parantumista, kasvua ja […]

  • Määritä kuningasajatus itsellesi; täällä metodologia

    Kuningasajatus on jotakin kaunista ja persoonallistakin. Sekavissa oloissa on syytä pohtia mikä itselle on tärkeää. Ettei jäisi vain pohtimiseen, tässä videossa (53 min) kuvataan vaiheita, edellytyksiä ja tilanteita siihen. Jos fraasin mukaan oletetaan, että “Content is King, Interactions are Queen, and Context is Good“, silloin päästään systeemiajattelulla hyvin sisään kuningasajatusta kehittelemään. Tässä runkona käytetään Demingin […]

  • Maailma tarvitsee väliin urotekojakin; tässä skeema siihen

    Kuhnin mukaan kehitys etenee paradigmojen muodossa. Kun nykyinen käytäntö rappeutuu, se aiheuttaa niin paljon närkästystä, että “padot murtautuvat”. Britanniassa sellainen pato murtui, kun maa päätti erota EU:sta, vaikkakin koko päätös oli monien sattumien summa ja ehkä epärationaalinen tulos kohelluksesta. Tässä videossa (45 min) kuvataan käytännön innovaation murtautumista julkisuuteen, kansainväliseen tietoisuuteen, kenties muuttamaan myös tiedettä. Tämä […]

  • Systeemiajattelijan näkemys Suomen koulu-uudistuksesta (OPS2016)

    Koulutusjärjestelmä on normaali yhteiskunnan systeemi, joka olisi hyvinkin hallittavissa, jos oppilasaines olisi homogeenista ja olosuhteet kunnossa, sillä opettajat kyllä silloin selviytyisivät tehtävistään. Jos näin olisi, en tekisi aiheesta videoesitystä. Tässä esityksessä (31 min) vertaan USA:n ja Englannin opetustapoja ja -suunnitelmia uuteen suomalaiseen OPS:iin. Systeeminen näkökulma tulee esille monilla eri tavoilla. Kriittisesti ajatellen tulee miettineeksi erilaisia […]