Kategoria: 7 Toteuttaminen

  • Hermeneutiikka tuo ajatteluun jatkumona etenevän ja tarkentuvan metodin

    Kiireiset bisnesihmiset eivät ehdi ajattelemaan On pidettävä huolta asiakkaista. Entä jos asiakkaat ajattelevat enemmän, ja naruttavat ura-kiitäjää, joka unohtanut ajattelunsa kehittämisen taidon? Kuusi pääasiallaista hermeneutiikan käyttötapaa ovat: Yleiskuvasta kohti syvempää ymmärrystä Ideasta kohti laajaa ratkaisua Itsessä piehtaroiminen (Catherine Wheel) Ymmärryksen katoaminen ja ristiriitaisuuksien lisääntyminen (Suomen sote) Mielipiteiden vääristäminen ja tukahduttaminen (kommunismi) Ideologinen eteneminen kohti ratkaisua […]

  • Tekoäly on yhteiskunnan käytännön valmiuksien kehittämistä ja Metatekoäly teoriavalmiuksien kehittelyä puhtaalta pöydältä

    Millainen olisi ihmisten muodostama “systeemi” puhtaalta pöydältä kehitettynä? Olen valinnut metatekoälyn käsitteen niin, että se sallii kaikki hienot ideat sisäänsä. Se on ajattelua “from scratch”. Silloin voidaan käyttää kaikkea parasta tietoa mitä yleensä on olemassa: Autoritääriset rakenteet tulisi poistaa, sillä valtakeskeisyys aiheuttaa kustannuksia ja harmia: politiikka ei toimi jne. Tietojärjestelmät tulisi muuttaa hierarkiasta (SAP jne) […]

  • Meta- ja systeemikaaviot yhdistelevät kaikkea, mikä vaatii huomiota – informaation uusiokäyttöä

    Tiede on jäänyt teknologiasta jälkeen Maailman parhaat yliopistot yhteenlaskettunakaan eivät pysty selittämään mitä muutoksia teknologia (IT ja some yms) ovat saaneet aikaan, puhumattakaan siitä, miten kaikki sovellukset toimivat ideoineen. Kreikan kielestä johdettu sana TEKHNE on edistynyt SOFIAn ja FRONESIS:n ohi. SOFIA tarkoittaa yleistä viisautta. FRONESIS on kyky ajatella, miten ja miksi meidän tulisi toimia muuttaaksemme […]

  • Holarkian leviäminen edistää vastuullista ajattelua sekä metatekoälyä

    Holarkia on “ajattelun kiitorata” Tehokkaimmin tieteenaloja ja käytännön maailmaa kuvaa holarkiana tunnettu ajattelun tapa, jossa jokainen holon on tavallaan sekä osa että kokonaisuus. (sama idea on tosin atomismissakin, mikä oli väitökseni idea). Ajattelun kiitoratoja tarvitaan siirtymään tasolta toiselle: kokonaisuudesta osiin sekä osista toisiin ja osista kokonaisuuteen. Se on kaiken ymmärtämisen teoria, ja Wilberin AQAL – […]

  • ENNUSTUS: Metatiede on heikko signaali, joka joskus puhkeaa kukoistukseensa

    Semanttisesta webistä piti tulla luonteva älykäs harppaus html-tasolta, mutta kuinka kävi? Idea on semanttisella webillä erinomainen: semantiikan jakaminen, mutta toteutuksesta tuli äärimmäisen monimutkainen. Teknologia ei ole ollut kypsää siihen, toisin kuin edeltäjällään (htlml), joka sekin on muuttunut äärimmäisen sekavaksi kielten ja esitystapojen viidakoksi. Tiede ei arvosta monimutkaisuutta. Sen sijaan se arvostaa linjakkaita käsityksiä, joilla on […]

  • Koheesio on tunnusomaista parhaalle yhteiskuntamallille; uskallatko lähteä tähän mukaan?

    Akateeminen keskustelu on kuollut ja yrityksillä näyttää olevan kovat piipussa Mitä siitä seuraa kun organisaatiot sulkeutuvat omaan missioonsa? Ei ainakaan yhteistä kehittymistä. Metayliopisto on kaikkien toimijoiden kaveri, sillä tiedekäsityksensä on korkeammalla (pidemmällä) kuin perinteisesti yliopistoilla, ja aidosti monialainen (metatieteellinen). Se antaa mahdollisuudet nähdä koko tieteen ja kaikki saavutukset myös kulttuurien näkökulmasta. Yrityksillä vastaavasti on paineita […]

  • Oppimisen, kehittymisen ja tutkimuksen yhteinen onnistumisen tila; Miten superälykkyyttä voi lähestyä analyyttisesti?

    Superälykkyyttä ja systeemisyyttä pitäisi Suomessa tutkia ja kehittää järjestelmällisesti Samalla tapaa kuin huippu-urheilua tutkitaan (Kihu, urheiluopistot ja liikuntatieteellinen tdk) ammattimaisesti parhaiden tavoitteiden saavuttamiseksi kisakentillä, pitäisi älykkyyttä ja systeemisiä ratkaisuja kehittää merkittävillä summilla kansallisesti, koska viisastuminen yhteiskunnan hankkeissa ja organisaatiomalleissa toisi hyötyä kaikkialle – lopulta koko Suomelle monien mittareiden parantumisena. Urheilu ei varsinaisesti tuota mitään, koska […]

  • Huippututkijat avaisivat tutkimuksen luovuudelle ja dialogille; kirjareferaatti Bohm & Peat

    Vuosikymmenien aikana koulutuksen maailma kehittynyt väärään suuntaan Ydinfyysikot D. Bohm ja D. Peat kirjoittivat 1980-luvulla huippusuosion saavuttaneen kirjansa “Science, Order & Creativity”. Nämä kolme sanaahan ovat tavallaan vastakohtia, arkisessa mielessä. Nämä herrat sovittivatkin nämä sanat yhteen palvelemaan uutta tutkimuksen harjoittamista, millä olisi valttina nopea ideoiden hyödyntäminen laajemman yhteisön ansiosta kohti uudenlaisia ratkaisuja. Tämä salliva kehityksen […]

  • Mitä Suomen tekoälyssä oikein tapahtuu? Analyysiä AI DAY – päivän perusteella

    Vain yksi yliopisto järjestää tekoälytapahtumia Suomessa, yhden päivän ajan? Tekoäly on noussut kansan ja poliitikkojen suosioon, mutta tutkimus ja sovellukset ja osaaminen laahaavat perässä. AI DAY – tapahtuma näytti olleen aneeminen (itse en lopulta sinne mennyt). Joukko professorien luentoja ja muutama yritys. Suomen kaupungeista Espoolla on ainakin oikea asenne. Kaupungeista voikin tulla teknologian vetureita tulevaisuudessa, […]

  • Ajattelun universaalisuus ja kerroksittaisuus sekä systeemisyys ovat kaiken abstrahoinnin takana; Metatekoäly kuultuna 5 minuutissa

    Ihmisen 30.000.000.000 aivosolua? Montako insinööriä tarvitaan vaihtamaan hehkulamppu? Vastaavasti kognitiotieteilijä päättelee montako neuronia tarvitaan ymmärtämään joku alkeistehtävä. Tekoälytutkimukseen liittyy sellaisten konstruktioiden suunnittelu, jotka ovat mahdollisimman älykkäitä mahdollisimman vähillä elimillä eli neuroneilla. Prof. Pentti Haikonen on kuuluisa rompetavarasta rakentamistaan roboteista. Meta-ajattelu lähestyy samaa tavoitetta hahmottamalla käsitteitä, joiden avulla voisi selittää toisia käsitteitä. Olen tehnyt aiemmin siitä […]

  • Metatekoäly on harjakaisvaiheessa!

    Metayliopistolle kaikki meta-tason innovaatiot ovat itsestäänselvyyksiä! Kehittyminen edistyy. Tällä foorumilla olemme luoneet metatekoälyn periaatteen. Siitä alkaa ilmestyä erilaisia presentaatioita, demoja ja animaatioita ja sovelluskuvauksia. Toivottavasti Suomen media ja koulutussysteemi ottavat luovia innovaatioita vastaan. Teemana on: “Rakenna oma tekoälysi: Programming the World“. Ihannekirja antaa siihen alkusävelet, Paradigmakirja jatkaa ja Ohjelmointikirja kertoo koodin tuottamisen kuviot. Ensimmäisen vuoden […]

  • Relations between disciplines IT, AI and the systems paradigm to be used in professional development

    Meta AI — Metatekoäly  according to global meta-language and symbolism Systeemisessä maailmassa on äärettömän helppoa siirtyä alasta toiseen, helppoa siirtyä esitystavasta toiseen: oppia ja opettaa ja kehittää. Se on oppimisen singulariteettiä. Metayliopisto’s mission IT and AI are unified to a combined technology and methodology according to the Metayliopisto way. Tämä vastaa aiempaa, suomenkielistä esitystä (linkki).

  • Metatekoäly — systeemipeli: paras asetelma vaativaan ja tuottoisaan kehitykseen

    Kaikki järkevä IT-kehitys ja yhteiskuntakehitys on systeemistä…. Järkevässä kehityksessä nimittäin halutaan selvittää asioiden väliset tasot ja suhteet sekä osien vuorovaikutukset ja virtaukset. Hämmästyttävää on, että IT-alan koulutuksissa ei tähän kiinnitetä mitään huomiota. Vielä herkullisempi teoreettinen etu saadaan, kun mukaan otetaan kybernetiikka, sillä se määrittelee systeemit, jotka toimivat, joilla on mahdollisuuksia onnistua ja toimia hyvin, sekä […]

  • Ihannekirja kirkastaa systeemiajattelun ja metatekoälyn merkitystä kehitettäessä koko yhteiskuntaa

    “Meta” tarkoittaa abstraktiota ja periaatetta sekä “systeemi” kohdetta Vaikka nämä kaksi sanaa ovat perin yksinkertaisia, Suomesta ei löydy liian montaa niiden osaajaa. Yrittäjälle on tärkeää konkretia, ja ekonomia tutkii tilikirjaansa, eikä kohteen identiteettiä. Näin he kadottavat käsityksen todellisuuteen, kuten lähes kaikkien alojen ammattilaiset kapeutuvat omaan laatikkoonsa (inside box). Näiden kahden taikasanan avulla pääset laatikostasi ulos. […]

  • Prolog-kielen vahvuudet tekoälyssä: lähteenä Ivan Bratkon kirja

    Tekoäly alkoi aikanaan menestyä Lispin ja Prologin ansiosta 1980-luvulla kuviteltiin tekoälystä mahdottomia (kuten tänäänkin). Viidennen sukupolven tietokonehankkeessa kuviteltiin, että ohjelmointi alkaisi sujumaan luonnollisella kielellä ja jokaisella olisi henkilökohtainen tekoälytietokone työasemanaan. Sen levittäminen Japanissa tyssäsi kuitenkin jo puoliväliin. Nykytietojen mukaan (linkki) Prolog on edelleen suosituimpia tekoälykieliä, kuten myös Lisp. Systeeminen oppimisen ja opettamisen ja kehittämisen metodiikka: […]

  • Tekoälyn rakennussarja; Vasara- ja naulasyndroomasta systeemiajattelua hyödyntämään

    Addiktoitumisesta järkiintymiseen ! Rakennussarjalla tarkoitetaan työkalujen kokoelmaa. Toisaalta vasara- naulasyndrooma tarkoittaa sitä, että rakentajalla olisi vain yksi työkalu, se vasara, millä yrittäisi “rakentaa” mitä tahansa. Tekoäly-yritys kuukahtaa helposti siihen, että heillä yksi näkökulma ja työkalu, jolla yritetään tehdä koko maailma “viisaaksi”. Systeemiajattelu, ja varsinkin Metayliopiston suosittamana konstruktiivisena välineenä, on uraansa juuttumisen (addiktoitumisen) vastakohta. Viisautta voi […]

  • Ihanne ja paradigma: kirjahanke jakautui kahtia Responsible AIn tahdittamana

    Maailman suurin konsulttijärjestö ja Metayliopisto samoissa ajatuksissa On virkistävää huomata, että maailmalla samat teemat on todettu tärkeiksi, mikäli katsoo olevansa liian paljon edellä aikaansa. PWC:llä on 236.000 työntekijää jakautuen lähes jokaiseen maahan. Tuntosarvet ovat varmaan höröllään… Videossa heidän käsityksiään miksi AI:n eteneminen tökkii pahasti (suurta epävarmuutta 77%:lla yrityksistä), ja millä keinoin enenemiseen saisi vakautta, vakiintumisen […]

  • Ilman todellisuuden tajua ei muutoksia pysty hahmottamaan; ennakkoa Meta AI:stä

    Jos yhteiskunnalle pitäisi antaa kouluarvosana, mikä se olisi? Pahimpia mokauksia miettiessä mieleen tulee ydinvoimalat, hallituksen hankkeet, IT-ala erityisesti Suomessa jne. Politiikan tila maailmanlaajuisesti on mitä on… Samoin käsitys ihmisyydestä, luonnosta ja järistyttävät arviot mm. tekoälystä ydinpommina. Vallitsevissa oloissa jokainen mielipide on kuulemma totta, ja siitähän se ongelmavyyhti varsinaisesti alkaakin. Videossa on vajaan varttitunnin alustus siitä, […]

  • Ymmärrätkö yhteiskunnan epäideaalisuutta? Tenttikysymykset tekoälyä koskien

    Jokerikysymykset uuteen kirjaamme liittyen Tekoälystä on kirjoitettu paljon joutavia, ja vain vähän asiaa.  Uudesta kirjasta seuraavassa ennakkotietoa. Seuraavilla kysymyksillä lukija voi kontrolloida osaamistaan ennen lukemista ja sen jälkeen: YHTEISKUNTAKÄSITYS: Mikä merkittävä näkökulma sosioteknisessä yhteiskunnassamme on täydellisesti puuttunut tekoälykeskustelusta (Ω)? ARVOT: Onko politiikkaa (teoriassa) mahdollista muuttaa niin, että se vastaisi kansalaisten arvoisiin ja tarpeisiin (α)? Mikä […]

  • Erkistoteleen kantapää; etuliite “meta” on aiheuttamassa vallankumousta ajattelussa ja kaikessa kehittymisessä

    Aristoteleen kantapää selittää sanoja, mutta Metayliopisto jopa kokonaista maailmaa YLE:n ohjelma Aristoteleen kantapää on kekseliäs tapa kielitieteilijöiden tuoda esille knoppologiaansa. Viimeksi siellä analysoitiin puun nimien merkitystä. Sillä ei kuitenkaan ole laajempaa yhteiskunnallista merkitystä, ei varsinkaan kielisille (suomea ymmärtämättömille). Monista oireista päätellen suomalaiset eivät enää ymmärrä ympäristöään, eivätkä edes itseään. Kulttuurin rapautumista ei juuri mikään voi […]

  • Systeemiajattelun edistystarina; hieno aate on missattu, mutta pelastamme sen yhdessä

    Parasta kaikessa on identiteetti Ihmistieteiden alueella korostuu ihminen itse eli persoonallisuus. Valtioita verratessa imago tulee väkisinkin esiin ja valtion kyvyssä edistää kansalaistensa hyvää. Molemmissa tapauksessa on kysymys identiteetistä tai sen puutteesta. Sama kaikilla organisaatiotasoilla. Jokaisella hyvällä johtajalla ja loistavalla keksijällä identiteetti on kunnossa. Tieteen ja käytännön aloillakin on identiteetti, samoin tutkimuksen suuntauksilla. Harva sitä kovin […]

  • Tekoälyn pragmatiikka; miten yhteiskunta saisi parhaiten hyödyn AI:stä?

    Pragmaattisuus on hyve myös tieteessä ja tekoälyssä Pragmatiikka on kielitieteen ja semiotiikan haara, joka tutkii tilanteen tai kontekstin vaikutusta merkitykseen (Wikipedia). Tekoälyn suhteen pragmaattisuus rajoittuu usein henkilön tunnistamiseen ja muihin konenäön tarkoituksiin. Jotkut hankkeet ovat uudistuksia, mutta monet kilpailuaseman parantelua suhteessa kilpailijoihin. Parasta pragmatiikkaa on se, jos hyödynsaajia on paljon, esimerkiksi miljoonia Suomen kokoisessa maassa. […]

  • Vastuullisen tekoälyn paradigma; kybernetiikka vie kohti suunnitteluyhteiskuntaa

    Esitutkimus vastuullisen tekoälyn olemuksesta on valmistunut Toisin kuin yliopistot tiedekunnissaan tekevät, Metayliopisto lähti kartoittamaan tekoälyn mahdollisuuksia koko yhteiskunnan laajuudelta. Jyväskylän yliopisto on rahoittanut työtä. Tervetuloa holarkiseen ja systeemiseen meta-maailmaan Paljon on julkisuudessa puhetta virtuaalisista ratkaisuista, virtuaalilaseista ja -todellisuudesta. Meta-ajattelu ei ole sitä, vaan se on todellisuuden tarkastelua teorian ja periaatteen kautta., tai käsitteellistämistä kuten olio-ohjelmoijat […]

  • Amerikkalaiset tuumasivat v 1492, että Kolumbus löysi väärän meren. Löytöretkeilyä tietoon

    Mikä ihme on synnyttänyt Metayliopiston? Suomessa on noin 20 yliopistoa ja 40 ammattikorkeakoulua. Eikö se riitä, että maa menestyisi, ja saavutettaisiin riittävästi vaurautta maalle ja kilpailukykyä bisnekselle? Yli 30 vuotta työelämässä olleena ja yhteiskunnan puistattavia epäonnistumisia seurattuani tuntuu päin vastoin siltä, että pitäisi kysyä, etteikö vihdoin löytyisi päättäjiksi henkilöitä, jotka eivät jatkuvasti töppäilisi? Päättäjien osaamistaso […]