-
Hermeneutiikka auttaa sekä syvään, että avaraan ymmärrykseen; Metayliopisto opettaa
Ajattelun kehät ovat työväline kognitiivisille arkkitehtuureille Hermeneutiikan meta-toiminnot ovat päättely samalla kehällä tai siirtyminen laajeampaan tai syvällisempään näkökulmaan. Holarkia ja hermeneutiikka ovat toisiaansa mahtavan hyvin täydentävä pari; holarkia luo solmut ja verkoston — hämähäkinverkko ja hermeneutiikka kutoo seitin, joka yhdistää kaiken. Enää ajattelijan tarvitsee kulkea verkon välejä, niin oikea tieto löytyy 😉 Ei se ihan […]
-
Hermeneutiikka tuo ajatteluun jatkumona etenevän ja tarkentuvan metodin
Kiireiset bisnesihmiset eivät ehdi ajattelemaan On pidettävä huolta asiakkaista. Entä jos asiakkaat ajattelevat enemmän, ja naruttavat ura-kiitäjää, joka unohtanut ajattelunsa kehittämisen taidon? Kuusi pääasiallaista hermeneutiikan käyttötapaa ovat: Yleiskuvasta kohti syvempää ymmärrystä Ideasta kohti laajaa ratkaisua Itsessä piehtaroiminen (Catherine Wheel) Ymmärryksen katoaminen ja ristiriitaisuuksien lisääntyminen (Suomen sote) Mielipiteiden vääristäminen ja tukahduttaminen (kommunismi) Ideologinen eteneminen kohti ratkaisua […]
-
Tekoäly on yhteiskunnan käytännön valmiuksien kehittämistä ja Metatekoäly teoriavalmiuksien kehittelyä puhtaalta pöydältä
Millainen olisi ihmisten muodostama “systeemi” puhtaalta pöydältä kehitettynä? Olen valinnut metatekoälyn käsitteen niin, että se sallii kaikki hienot ideat sisäänsä. Se on ajattelua “from scratch”. Silloin voidaan käyttää kaikkea parasta tietoa mitä yleensä on olemassa: Autoritääriset rakenteet tulisi poistaa, sillä valtakeskeisyys aiheuttaa kustannuksia ja harmia: politiikka ei toimi jne. Tietojärjestelmät tulisi muuttaa hierarkiasta (SAP jne) […]
-
Meta- ja systeemikaaviot yhdistelevät kaikkea, mikä vaatii huomiota – informaation uusiokäyttöä
Tiede on jäänyt teknologiasta jälkeen Maailman parhaat yliopistot yhteenlaskettunakaan eivät pysty selittämään mitä muutoksia teknologia (IT ja some yms) ovat saaneet aikaan, puhumattakaan siitä, miten kaikki sovellukset toimivat ideoineen. Kreikan kielestä johdettu sana TEKHNE on edistynyt SOFIAn ja FRONESIS:n ohi. SOFIA tarkoittaa yleistä viisautta. FRONESIS on kyky ajatella, miten ja miksi meidän tulisi toimia muuttaaksemme […]
-
Metatekoäly on harjakaisvaiheessa!
Metayliopistolle kaikki meta-tason innovaatiot ovat itsestäänselvyyksiä! Kehittyminen edistyy. Tällä foorumilla olemme luoneet metatekoälyn periaatteen. Siitä alkaa ilmestyä erilaisia presentaatioita, demoja ja animaatioita ja sovelluskuvauksia. Toivottavasti Suomen media ja koulutussysteemi ottavat luovia innovaatioita vastaan. Teemana on: “Rakenna oma tekoälysi: Programming the World“. Ihannekirja antaa siihen alkusävelet, Paradigmakirja jatkaa ja Ohjelmointikirja kertoo koodin tuottamisen kuviot. Ensimmäisen vuoden […]
-
Prolog-kielen vahvuudet tekoälyssä: lähteenä Ivan Bratkon kirja
Tekoäly alkoi aikanaan menestyä Lispin ja Prologin ansiosta 1980-luvulla kuviteltiin tekoälystä mahdottomia (kuten tänäänkin). Viidennen sukupolven tietokonehankkeessa kuviteltiin, että ohjelmointi alkaisi sujumaan luonnollisella kielellä ja jokaisella olisi henkilökohtainen tekoälytietokone työasemanaan. Sen levittäminen Japanissa tyssäsi kuitenkin jo puoliväliin. Nykytietojen mukaan (linkki) Prolog on edelleen suosituimpia tekoälykieliä, kuten myös Lisp. Systeeminen oppimisen ja opettamisen ja kehittämisen metodiikka: […]
-
Tekoälyn rakennussarja; Vasara- ja naulasyndroomasta systeemiajattelua hyödyntämään
Addiktoitumisesta järkiintymiseen ! Rakennussarjalla tarkoitetaan työkalujen kokoelmaa. Toisaalta vasara- naulasyndrooma tarkoittaa sitä, että rakentajalla olisi vain yksi työkalu, se vasara, millä yrittäisi “rakentaa” mitä tahansa. Tekoäly-yritys kuukahtaa helposti siihen, että heillä yksi näkökulma ja työkalu, jolla yritetään tehdä koko maailma “viisaaksi”. Systeemiajattelu, ja varsinkin Metayliopiston suosittamana konstruktiivisena välineenä, on uraansa juuttumisen (addiktoitumisen) vastakohta. Viisautta voi […]
-
Ihanne ja paradigma: kirjahanke jakautui kahtia Responsible AIn tahdittamana
Maailman suurin konsulttijärjestö ja Metayliopisto samoissa ajatuksissa On virkistävää huomata, että maailmalla samat teemat on todettu tärkeiksi, mikäli katsoo olevansa liian paljon edellä aikaansa. PWC:llä on 236.000 työntekijää jakautuen lähes jokaiseen maahan. Tuntosarvet ovat varmaan höröllään… Videossa heidän käsityksiään miksi AI:n eteneminen tökkii pahasti (suurta epävarmuutta 77%:lla yrityksistä), ja millä keinoin enenemiseen saisi vakautta, vakiintumisen […]
-
Ilman todellisuuden tajua ei muutoksia pysty hahmottamaan; ennakkoa Meta AI:stä
Jos yhteiskunnalle pitäisi antaa kouluarvosana, mikä se olisi? Pahimpia mokauksia miettiessä mieleen tulee ydinvoimalat, hallituksen hankkeet, IT-ala erityisesti Suomessa jne. Politiikan tila maailmanlaajuisesti on mitä on… Samoin käsitys ihmisyydestä, luonnosta ja järistyttävät arviot mm. tekoälystä ydinpommina. Vallitsevissa oloissa jokainen mielipide on kuulemma totta, ja siitähän se ongelmavyyhti varsinaisesti alkaakin. Videossa on vajaan varttitunnin alustus siitä, […]
-
Ymmärrätkö yhteiskunnan epäideaalisuutta? Tenttikysymykset tekoälyä koskien
Jokerikysymykset uuteen kirjaamme liittyen Tekoälystä on kirjoitettu paljon joutavia, ja vain vähän asiaa. Uudesta kirjasta seuraavassa ennakkotietoa. Seuraavilla kysymyksillä lukija voi kontrolloida osaamistaan ennen lukemista ja sen jälkeen: YHTEISKUNTAKÄSITYS: Mikä merkittävä näkökulma sosioteknisessä yhteiskunnassamme on täydellisesti puuttunut tekoälykeskustelusta (Ω)? ARVOT: Onko politiikkaa (teoriassa) mahdollista muuttaa niin, että se vastaisi kansalaisten arvoisiin ja tarpeisiin (α)? Mikä […]
-
Harjoitus tekee mestarin; emergenssiä syntyy kun mentaalinen ja fyysinen todellisuus kohtaavat
Luonto ei heitä noppaa Thomas Alva Edison kuuluu sanoneen, että neroudessa on 1 % inspiraatiota ja 99 % perspiraatiota. Hän joutui tekemään 1000 koetta, ennen kuin hehkulampun esiaste ensimmäistä kertaa alkui hehkua. Jatkuvista epäonnistumisistaan huolimatta hänet tunnetaan yhtenä kaikkien aikojen menestyksekkäimpänä keksijänä. Albert Einsteinin päähänpinttymistä yksi liittyi yksinkertaistamisen tarpeeseen: “Luonto ei heitä noppaa”, tarkoittaa sitä, […]
-
Yhtenenäinen käsitys (synteesi) yhteiskunnasta alkaa syntymään Metayliopiston videosarjana
Metayliopisto on “harjoitellut” analyysien tekemistä kaikista yhteiskunnan tärkeistä alueista, ihmisnäkökulmaa unohtamatta. Videoita on syntynyt noin 200. Analyysistä synteesiin ja ehjään kokonaiskäsitykseen Sekavassa VUCA – maailmassa itse kukin haroo tukkaansa hermostuneena. Jotkut silti pärjäävät sekavuudessa, mutta eihän kukaan järkevä uskalla ottaa riskiä, jos ei tiedä mitä seuraavaksi on tulemassa (VUCA tarkoitta volatility, uncertainty, complexity & ambiquity). […]
-
Symboliikka systeemisen haasteen pohtimiseen; määritä teemallesi sopivat tasot
Jokainen kadulla kulkeva osaa käyttää symboleita (liikennemerkit ja liikennevalot). Niiden merkitys yleistyy hymiöiden ja mnemojen ansiosta kovaa vauhtia. Tietoa symbolisen analyysin väitöksestäni täällä. Emme osaa vielä viestiä tietokoneella tuottavasti! “Hölmöläisvitsin mukaan porukalla oli kivaa heti kun uima-allas saatiin kylään. He hyppivät väliin pää edellä ja väliin jalat edellä 10 metristä ilosta hihkuen. Mutta sitten se […]
-
Profiilivideo; Missä tarkoituksissa Metayliopisto on teknisesti menestynyt ja miten se pyrkii yhteiskuntaa kehittämään?
Markkinaidea, teknologia, soveltamisen taito ja verkostointi. Siinä on neljä erittäin vaativaa sanaa pienen ja innovatiivisen toimijan yhdistää keskenään. Monissa oivalluksissaan Metayliopisto on maailman ehdotonta kärkeä, mutta jotakin puuttuu… &Yhteiskunta pitäisi muuttaa avoimeksi ja uteliaaksi, opinhaluiseksi. Video näyttää konkreettisesti missä nykyinen yhteiskuntamalli on pahasti vialla. Varmuudella tälle idealle olisi tarvetta “markkinoilla”: miljoonien ja miljardien kansalaisten hyvinvoinnin […]
-
Miten parantaa politiikan uskottavuutta? Tietysti paremmalla tiedolla ja systematiikalla!
Ihanteellisesta politiikan hoidostakin voi visioida Lukuisat konfliktit Euroopassa ja Suomessakin, puhumattakaan muusta maailmasta, osoittavat, että kansalaisen ja kansanedustajan keskinäinen vuorovaikutus ei toimi. Kansanedustajalla on valtaa vain pieneen osaan yhteiskunnasta, ja oma puolue, mutta ennen kaikkea kilpailevat puolueet pyrkivät estämään monen hyvän edistysaskeleen. Valtio on systeemi, jota pitää mitata ja ohjata paremmin Vaalijärjestelmiä pitäisi täydentää uudenlaisella […]
-
Metayliopiston videoiden systematiikka: Taso 1 on teema kuvaamassa todellisuutta ja paradigmaa
Paradigma murtuu yleensä ryskyen Näin uusista tieteen ja käytännön mullistuksista on todettu (linkki): “In a brilliant series of reviews of past major scientific advances, Kuhn showed that science advanced the most by occasional revolutionary explosions of new knowledge, each revolution triggered by introduction of new ways of thought so large they must be called new […]
-
Metatutkimisen formalismi kehittyy reipasta vauhtia; englannin kielinen selostus www.goodreason.fi
Metayliopiston teoreettinen perusta kehittyy reipasta vauhtia Prolog-ohjelmoinnilla. Näin olen kehittänyt kymmeniä konsepteja 20 vuoden aikana: kokeilemalla tietorakenteita toisiinsa, ja sitä kauttaa alkaa kokonaisuus hahmottua. Tämä on käsitteellistä luovuutta, mistä olen tehnyt myös videoita. Tässä videossa keskitytään uuden web-sivuston logiikkaan. Video on reilut 8 minuuttia pitkä, ja englanniksi.
-
Metayliopiston kirjat toiminnonteoriaan liittyen auttavat tutkimusta kokonaisuutena
Systeemiajattelun kirjamme muodostavat keskenäänkin systeemin. Se on lupaava havainto. Parhaiten se näkyy kun katsoo Engeströmin kaaviota kirjojen näkökulmasta. Kirjojen yhteinen logiikka On kyllä hyvin vaikeata kirjoittaa systeemiajattelusta, koska aihe on yhtä laaja kuin maailma ja vieläkin laajempi. Silti sitä soveltaen voi kehittää yhteiskunnan koneistoja ja IT-alan sovelluksia arkkitehtuureineen hyvinkin tarkasti. Ja onhan maailma täynnä systeemisiä […]
-
Metayhteiskunta – Ideakirja esittelee itsensä ja välillisesti koko maailman!
Oli ilo esitellä tuotosta, joka on kokonaisvaltainen, mutta silti tarkka, jos niikseen tulee. Sitähän systeemisyys on. Samoin ideakirja. Hunajakennosto on hyvä ottaa heti esille. Se on yksi systeemisen esittämisen muoto, jota voi käyttää vaikka yrityksen palvelurakenteen kuvaamiseen. Mitä ainutlaatuista tässä ideakirjassa on? Se on rakennettu tuottamaan ideoita, vaikka se jo itsessään ratkoo kymmeniä vaikeita haasteita […]
-
Metayhteiskunnan luominen oli lokakuun 2017 projekti: ennakkotietoa!
Suomen ja Euroopan ja Amerikan ongelmia päivitellessäni päätin ottaa kuukauden spurtin luomalla käsitteellisen mallin koko yhteiskunnasta. Mikä Ideakirjan tarkoitus siis on? Tulokset alkavat olla valmiina. Näin syntyi käsite Metayhteiskunta ja päätuotteena Ideakirja yhteiskunnan pelastamiseen. Tämä on taatusti originellia tavaraa. Osa kuva-aineistosta on aiemmasta kirjasta Yhteiskunnan kehittymisen perusteet, ja olen lainaillut netistä kuvia kovin tarkkaan katsomatta […]
-
Miten viestintä voi onnistua; systeemisen journalismin idea
Journalismin tila puhuttaa. Suomessa HS ja YLE ovat napit vastakkain ja ihmiset muuttuneet kyynisiksi somen epätoivon ja raivon edessä. Viestinnän laadun parantaminen on todellinen haaste. Hölmöilystä ei hyödy kukaan. Arvostettu prof. Osmo A Wiio kehitti aikanaan viesinnän lait: Viestintä epäonnistuu aina, paitsi sattumalta. Taustaa hänen väitteilleen löytyy mm. Petro Poutasen esityksestä täältä (Wiio, O.A. (1978) […]
-
Ihmisellä on huono tapa alistaa toista ihmistä; miten torjua addiktoituminen valtaan?
Vuodet 2016 alkaen tullaan muistamaan kiihkeistä valtakamppailuista. Kaikilla tasoilla kuohuu USA:n johdosta alkaen. EU on menettänyt identiteettinsä, vaikka se on maailman vanhimpia kulttuurin kehtoja. Erityisesti Kreikka kärsii. Onko uusi Korean sota tulossa? Eikö ihmiskunta ole oppinut mitään tuhansissa vuosissa? Kognitiivinen ja systeeminen näkökulma addiktoitumisessa valtaan Kognitiivinen tarkastelu ei selitä vääristyneen vallankäytön muotoja ja käyttäytymistä vaan […]
-
Kriittinen käsitys Lean – ajattelusta
Nykyään koulutuslaitokset tarjoavat Lean – periaatteita lähes ainoana filosofianaan: lean sitä ja lean tätä. On syytä selvittää mitä merkitystä tällä viime vuosisadan japanilaisella autonvalmistuskonseptilla on nykyaikaan: tarua vai totta, faktaa vai fiktiota? Poimin lähdeaineistoksi pelkästään yhden kirjan, Sari Torkkolan kirjan Lean asiantuntijatyön johtamisessa, koska tämä kirja on palkittu monellakin foorumilla parhaana Lean-kirjana ja tietohallintojohtajan kirjoittamana […]
-
Kaikkien aikojen älykkäin kirja?
Tiedekirjallisuudessa tunnetaan huippuhetkensä ja taiteessa on helmensä. Älykkyyden piirteitä kirjoista harvemmin hakemalla haetaan. Kaikki geneeriset esitystavat sekä kehittyneet matematiikan menetelmät tarjoavat mahdollisuuksia ajatuksen vinhaan lentoon. Silti harvemmin päädytään käytännöllisiin ratkaisuihin. Systeemiajattelu on tässä suhteessa erityisen otollinen metodiikka. Kerron tässä uusimman kirjani älykkyydestä. Miten määritellä kirjan älykkyys? Wikipedian mukaan älykkyys liittyy yksilön oppimisen ja sopeutumisen kykyyn. […]