Kategoria: 5 Organisoituminen

  • Käsiteavaruus on kommunikaatiota helpottava keino rajata tietämys

    Metayliopiston tieteeenfilosofia-sarjassa on vuorossa käsiteavaruus. Se kuulostaa teoreettiselta ja sellainen sen tausta onkin. Tässä videossa laajennan käsitettä teknologiaan (technological space) ja monialaiseen työskentelyyn yleensä. Gärdenfors on julkaisuissaan erotellut symbolisen tason, alisymbolisen ja käsitteellisen tason (conceptual space).  Hän on esitellyt ajattelun geometrian eli tavan muodostaa ominaisuuksille kategorioita geomertiankin keinoin. Ihmisen havainnot ovat esimerkiksi kartasta alkujaan alisymbolisia […]

  • Rooman Klubi on maailman omatunto; kolkuttaako se tarpeeksi?

    Meta-yliopiston pääsivulla uutena teemana mainitaan Rooman Klubi ratkaisemaassa maailman suurimpia haasteita. Sen tarkoituksena on luoda globaalia ymmärrystä, mikä on aivan sama kuin Meta-yliopiston päätarkoitus. Siksi sitä on aiheellista täällä. Klubin tärkeimpiin tutkijoihin kuului aikanaan Donella Meadows, jonka vaikutuksesta systeemiajatteluun saatiin mukaan aimo annos inhimillistä herkkyyttä. Tämä kuvaus on lähinnä rutiininomainen demonstraatio kuinka saada tämä maailmanlaajuinen […]

  • Moderni, eettinen johtamistapa parhaiten edistää yhteiskunnan kehittymistä

    Maailman monitahoinen, kompleksinen tilanne aivan kuin huutaisi apuun hyviä johtajia. Sellaisia ei kuitenkaan ole näköpiirissä, sillä politiikkaa rajoittavat kilpailevat tahot ja ristiriitaiset teemat, joille ei löydy ratkaisuja. Tässä videossa määritellään moderni, eettinen johtamistapa, aivan kuin syötiksi USA:n tuoreelle presidentille ja EU:n johtoelimille. Menetelmän logiikka perustuu systeemisen muutoksen havaitsemiseen, muutosjohtamisen metodologiaan, organisaation kehittymiseen sekä yksilölliseen valaistumisprosessin. […]

  • Intentionaalisuus: kuinka mennä aikomusten edelle?

    Selvittämällä henkilön tai systeemin intentionaalisuus eli aikomukset ja haaveet, löytyy tietoa mielenkiintoisista asioita koskivatpa ne yksityiselämää tai uutta bisnestä. Intentionaalisuus tarkoittaa tietoisuuden kykyä viitata itsensä ulkopuolelle. Se lähtee siis jostakin kuvitellusta keskipisteestä yksilön sisältä ja ”laajenee” ulospäin. Voimme valita mikä se keskipiste kenessäkin on. Se on minäkuva tai tärkein osaamisalue tai persoonallisuuden huipentuma tai yrityksen […]

  • Perustelemisesta pitäisi tehdä pakollista – isoissa päätöksissä

    Eilistä esitystäni tiedeministeriön luomiseksi Suomeen kannatettiin vahvasti. Kukapa sitä vastustaisi, paitsi ne joilla on siinä jotakin menetettävää? Aloin miettimään mitä perusteleminen on. Tässä parin tunnin tulos. “Kissan nostaminen pöydälle” on niin laaja aihe käsitellä, että vain pinnasta ehti raapaista. Aihe linjautuu pitkälle tieteeseen, erityisesti logiikkaan ja tietokoneohjelmistojen verifiointiin, mitä lähellä väitökseni symbolisesta analyysistä oli. Kaiken […]

  • Systeemisyys on kaikkeuden paras selittäjä: Opas yhteiskunnan muotoon ja sisältöön

    On hyvä selittää perusteita yhdestä tärkeimmistä tieteen piirteistä: mitä systeemisyys on ja kuinka se liittyy meidän todellisuuteemme. Suomessa tunnetaan nähtävästi kolme käsitystä systeemiajattelusta: Systeemianalyysin laboratiorion matemaattinen suuntaus (operaatiotutkimus), saman osaston filosofinen suuntaus (Esa Saarisen systeemiäly) sekä ohjelmistoalalla viljelty Vanguard – tekniikka, joka korostaa IT-alan tiettyä johtamiskäytäntöä. Systeemien teoria nostetaan joissakin amatööripiireissä lähinnä kaaosteorian vierelle ihmeteltäväksi. […]

  • Voiko ketterää ohjelmistoprosessia parantaa systeemiajattelulla?

    Vuosituhannen vaihteessa ohjelmistoalalla koettiin kummia, kun pienehkön, mutta aktiivisen IT-alan osaajaporukan toimesta julkaistiin Agile manifesto, josta tuli kuin uskonto. Se pistikin alan kirjat ja ohjeet uusiksi. Ketteryyden piti olla viitoittaja miten tulevaisuudessa koodia tulee tehdä. Agile on sen jälkeen kokenut kovan nosteen, mutta tappioitakin on syntynyt — kuten asiaan yleensä kuuluu. Lean – ajattelua tarjotaan […]

  • Systeemiajattelun pedagogiikka: oppiminen, opettaminen ja soveltaminen

    Monet maisteritason henkilöt tuntevat pelkoa sanaa systeemiajattelu kohtaan. Se johtunee epävarmuudesta tai haluttomuudesta oppia. Tässä videossa lievennetään tätä kynnystä. Toiset perustelevat haluttomuutta sillä, etteivät ymmärrä hyötyjä. Sitä väitettä voi kumota kertomalla, että nykymaailma on täynnä ekosysteemeitä, joissa ratkeaa maailmantalous. On välttämätöntä tuntea omat tärkeät ekosysteeminsä. Systeemiajattelu sisältää joukon hyviä työkaluja tähän tarkoitukseen. Vielä tärkeämpää on […]

  • Millaista synergiaa syntyy Stafford Beerin ja Peter Sengen kautta Meta-yliopiston tavoitteiksi?

    Tässä videossa kartoitan kehityskulkua kahden merkittävän systeemiajattelijan jäljiltä omiin tavoitteisiini. Varsinkin Beeriä voi nimittää alansa guruksi, joka visioi jo 1970-luvulla jotakin sellaista Chilessä, mitä missään päin maailmaa ei vieläkään ole saatu aikaan. Sattuvasti Peter Senge on parhaita ihmisiä selittämään, miksi organisaatiot ja valtiot toimivat niin hölmösti, että tarvitsevat siinä hänen oppejaan. Kova-kalloisia ovat ekonomistit, johtajat, […]

  • Osaatko määritellä ammattisi ja yrityksesi sisältä ja ulkoa: identiteetti ja kokonaisvaikutus?

    Työelämän voimakkaasti muuttuessa ammatit ja toimenkuvat uudistuvat. Nopeutta ja joustavuutta tulee lisää. Joskus vaikutukset ovat positiivisia, toisinaan negatiivisia. Video on suhteellisen pitkä: 56 minuutin mittainen, mutta se avaa vasta muutaman näkökulman. Mainittakoon, että systeemiajattelua käyttäen kuka tahansa voi käsitellä mitä tahansa aihetta, ammattia, kyvykkyyttä ja työnantajaansa omasta näkökulmastaan laajentamalla sitä vaikkapa näillä keinoilla mitä videosta […]

  • Mitä hyötyä systeemistä on ja miten sitä voi systeemiajattelulla kehittää lisää?

    Value proposition on Nokian suosima sanapari tarkoittamassa myytävien palveluitten ja laitteitten aikaansaamaa hyötyä. Se on lähellä liiketoiminnan ydintä, luonteeltaan usein mentaalista tasoa, mielikuvia, jotka välttämättä eivät pidä paikkaansa (enää), jos kilpailijat ovat pidemmällä. Esitän videossa joukon business model – menetelmiä, mutta tunnen niitä toki paljon muitakin käytyäni USA:ssa bisnesopintomatkoilla kymmenisen vuotta sitten. Kysymys, onko markkinointi […]

  • Metayliopiston idea ilmentää avointa tietoa ja avointa tiedettä; yhteiskuntaa kuvattavaksi meta-malleina

    Puolen vuoden aikana meta-yliopiston idea on alkanut nousta siivilleen. Sille löytyy selkeä tehtävä sieltä, mihin perinteinen koulutusjärjestelmä on jättänyt aukkoja. Esite löytyy  täältä  Koska esite on kuviltaan runsas ja teksti linjaa uudenlaisia asioita, on tarpeen selittää se videon avulla. Videon pituus on 23 minuuttia, ja se käy yksityiskohtaisesti esitteen läpi vahvuuksineen. Sovelluskohteita ovat mm digitalisaatio, […]

  • Vakavien hallitusneuvottelujen vastineeksi järkevän humoristinen ehdotus: ELMO pelastaa maan talouden!

    Suomen tilanne näyttää perin vaihtoehdottomalta kun hallitusneuvotteluja seuraa. Kaikissa päätöksenteon oppaissa silti mainitaan, että vaihtoehdotonta tilaa ei ole. Viisaat kehottamaan kuuntelemaan asiantuntijoita ja etsimään ihmisarvoisia ratkaisuja, koska ihmisiä varten yhteiskunta on olemassa. Lukkoon jämähtäneiden neuvottelujen virkistämiseksi on hyvä käyttää parodiaa sekä reippaita irtiottoja, että herättäisiin divergenttiin ajatteluun, kokonaisoptimointiin. Pyhäpuheissa kaikki toivovat työllisyyden parantumista, kasvua ja […]

  • Kuuluisa Better World – konsepti mukautettuna systeemiajatteluun

    Törmäsin Better World – ja Do One Thing – yhteisöihin etsiessäni tietoa ihanneajattelusta. Valtaisa sitaattien määrä, maailman tunnetuimmilta ajattelijoilta, määrittelemässä parempaa maailmaa oli vakuuttava, ja samoin tuon yhteisön syntytarina. Niinpä päätin ottaa sen inputiksi kehittäessäni metatasolle aineistoa hahmottamaan ihanteellista systeemiympäristöä sekä Metayliopistolle että mille tahansa tarkoitukselliselle systeemille. YK:n pääsihteeristä ja presidentti John F Kennedystä on […]

  • Parhaat systeemiset oivallukset — ekosysteemien kehittämiseksi

    Yhteiskuntamme kaipaa moninaista remonttia. Tässä videosarjassa (30 min) eritellään haasteet ja ongelmat 8 sektoriin ja sitten esitetään periaatteellinen ratkaisumalli tai -metodi jokaiselle, eikä tämä siihen jää: jokaiseen ratkaisumalliin liitetään kaksi parasta systeemistä teoriaa niin, että muodostuisi toimiva korjauspaketti ekosysteemien elävöittämiseen. Menetelmäketju 1-8 perustuu systeemin käsitteeseen niin, että aiempi määrittely sopii seuraaviin. Tämä ketju on ainutlaatuisen […]

  • Meta-kertomus Facebookista: 16 eri näkökulmaa Pecha Kucha – esityksenä

    Lähes kaikkia Facebook-käyttäjiä kiinnostaa millainen on tarina itse työkalun takana. Tässä siitä meta-kertomus, nasevasti kuvina. Systeemiajattelua moititaan usein hitaudesta ja hankaluudesta soveltaa (Kahnemanin systeemi 2). Tässä kuvasarjassa kuitenkin kuhunkin näkökulmaan uhrataan keskimäärin vain minuutti, jopa alle, ja tämä kaikki sopivien kuvien höystämänä. Tämä viestintä on tehokkaampaa kuin tekstiin pohjautuva “lätinä”, mistä yleensä ei jää paljoa […]

  • Yhteiskunta on siiloutunut: Ideoita uudistumiseen

    USA:n presidentinvaalit ovat osoittaneet sen, että sekään maa ei ole mikään Onnela, kaikille. Esimerkiksi Bernie Sandersin saama suosio sosialismin puolustajana on todella yllättävää kapitalismin luvatussa maassa. Toisaalta Donald Trumpin puheista voi päätellä, että kansa ei ole kovin valveutunutta ja halukasta systeemiajatteluun koko maan parhaaksi. Tämä oli yhtenä taustana tässä videossa, mutta myös Euroopan tilanne, mistä […]

  • Mitä systeemiajattelu tarjoaa valtiontalouden elvyttämiseen?

    Poliitikot ovat Suomessa tehneet ankarasti töitä talouden kuntoon saamiseksi. AY-neuvotteluja yhteiskuntasopimuksesta on käyty reilun vuoden ajan, joskus yötä päivää valvoen. Jos se menestys työn kautta tulisi, luulisi talouden olevan nyt mallissaan. Tosiasia käytännössä ja alan teorioissa on ankean oloinen. Koulutus on vanhaa ja sirpaloitunutta, ja yliopistoista valmistuneet monet jo heti alussa urautuneita ajatteluunsa, mikä estää […]

  • BetaCodex – verkosto kehittää yhteiskuntaa systeemisen näkemyksen avulla

    Yksi merkittävimmistä kansainvälisistä yhteisöistä, joilla on avoimmuuteen perustuva periaate yhteiskunnan ja yritysten kehittämiseksi on BetaCodex. Sen aiempi nimi oli Beyond Budgeting. Olen kirjoittanut sen periaatteesta kirjaani Ihanne-lukuun (5) sivulle 163 esitellen Systeemin elinkaari – mallin alfasta oomegaan. Kuten kuvasta näkee, olen liittynyt siihen. Kaikki halukkaat systeemien tulevaisuudesta kiinnostuneet, ottakaapa yhteyttä ja lähtekää mukaan tänne pohtimaan […]

  • Politiikka henkilöityy liikaa, varsinkin EU-politiikka Kreikan suhteen

    Miltä Kreikan tulevaisuus näyttää, millainen se olisi parhaimmillaan? Videoita kehittäessäni alkaa muodostumaan GoodReason – metodiikka, missä on neljä – viisi elementtiä: Johdanto Analyysi Synteesi Epilogi Tänään vuorossa on Kreikan tilanteen analysointi ja visiointi. Löysin täydellisen vastakohdan nykyiselle austerity – politiikalle. Se on ekosysteemi-lähtöinen ajattelu, mikä pyrkii hyödyntämään kaikki resurssit optimaalisesti ilman keskinäistä kilpailua. Onnistuuko se […]

  • Millainen kokonaisuus Suomen yliopistoista muodostuu?

    Suomessa mietitään kuumeisesti uutta toimintapistettä yliopistoille. Aiheesa voi lukea mediasta, joten ei siitä tässä enempää. Alla ryhmittely Suomen tiedekunnista GoodReason – kaavion mukaan. Tiedot on koottu wikipediasta artikkelista Yliopistolliset tutkinnot Suomessa. Kaavion periaate on selostettu toisaalla näillä sivuilla. Mitä hyötyä tällaisesta kaaviosta voi saada? Jos suoranaista hyötyä ei saa jakamaan ihmisiä luokkiin ja ominaisuuksiin, kuvan […]

  • Juha Sipilän kaaviotekniikka ei yllä systeemiselle tasolle

    Viime viikolla uutisoitiin Turkin ja EUn välisestä sopimuksesta, missä turvapaikanhakijoita siirretään takaisin Kreikasta Turkkiin, vähän kansallisuudesta riippuen, ja vastaavasti syyrialaisia tuotetaan Kreikkaan jokaisen siirretyn tilalle. Brysselin kokouksessa pääministeri Sipilä palautti muististaan visualisointitaitojaan ja piirsi kaavion, mistä totesi uuden sopimuksen todella vaikeaksi saada toimimaan. Varmaankaan kukaan muu Suomen ministereistä ei olisi pystynyt samaan (kuin hän IT-ammattilaisena), […]

  • Jan Vapaavuoren näkemys kilpailukykysopimuksesta ja systeeminen tulkinta

    Äskeisellä elinkeinoministerillä Jan Vapaavuorella on näköalapaikka Suomeen Euroopan tasolta. Kunnostauduttuaan telakkateollisuuden pelastajana hän ymmärtää mitä Suomelle pitäisi tehdä (haastattelu Areenassa). Sehän tarkoittaa elinkeinoelämän kehittämistä, jolloin kaikenlainen sopiminen perustuu tilanteeseen: ensin kunnon hankkeet käyntiin ja sitten sovitellaan tulot ja menot ja resurssit. Jos samaan sopimuskehikkoon yhdistetään valtakunnan kaikki ammatit ja toimialat ja yritykset, se muistuttaakin hyvin […]