Kategoria: 5 Organisoituminen

  • Edistävätkö vai estävätkö yliopistot tietoa? Kokemuksia systeemiajattelun yhteistyöstä

    Yhteiskunta on antanut yliopistoille kolme tehtävää: opettamisen, tutkimisen ja yhteiskunnan edistämisen. Metayliopiston starttaajana pidän itseäni erinomaisena yhteistyökumppanina jokaisele yliopistolle jokaisessa näistä tehtävistä. Alkusyksystä 2017 valitsin kolme tiedekuntaa ja kontaktihenkilöä, joilla on jotakin käsitystä systeemeistä. Nyt kävikin niin, että yksikään näistä ei 30 viestin tiimellyksessä sanallakaan viitannut itse asiaan eli Metayliopiston videoaineistoon ja kaikkeen runsaaseen materiaaliin, […]

  • Pelittääkö tulevaisuuden tutkimus Suomessa ja maailmanlaajuisesti?

    Jokainen systeemien teoriasta ja säätöteoriasta vähänkään tietävä muistaa, että systeemillä tulee olla asetusarvo, johon se vertaa mittausta ja palautetta ja sitä kautta se kykeee organisoitumaan tulevaisuutta vastaavaan tilanteeseen. Itseorganisoituminen, oppiminen, aikasarjamenetelmät, ennakointi ja sulautuminen ympäristöönsä ovat jaloja taitoja. Niitä kuvataan kybernetiikassa neljänä eri tasona. Tulevaisuuden ymmärtäminen on viable-mallissa liitetty älykkyyteen, koska se vaatii monialaisuutta, objektiivisuuttakin […]

  • Palvelevatko yliopistot vain eliitin etuja?

    Olen yrittänyt saada kontakteja yliopistoihin tarjotakseni tukea heidän systeemien ja prosessien ja koulutusten kehittämiseen. Nyt näyttääkin siltä, että mitä paremmin olen edistynyt itse asiassa, sitä torjuvampaa on vastaanotto. Minua on syytetty hybriksestä noin 20 kertaa (tähän mennessä, 6.9 klo 13) kun olen kertonut systeemiajattelun mahdollisuuksista heidän ja koko yhteiskunnan hyväksi. Kukaan professori ei ole suostunut […]

  • Millainen kyberneettinen systeemi on Suomi?

    Suomen historia, nykyisyys ja tulevaisuus samassa Uuden Suomen artikkelissa! Ensimmäinen suomalainen onnistui aikanaan saamaan jälkeläisiä, mutta alkuräjähdys ei häntäkään luonut. Jo tämä lause johdattaa kykyjen ja ohjauksen tutkimukseen, kybernetiikkaan sekä Suomen aitoon historiaan. … Tästä onkin hyvä jatkaa kohti Suomi-systeemin pelastamista järkeilyä hyödyntäen. Kirjoituksessa on tulta ja tappuraa, ja ihan aiheesta!  

  • Valtionkonttori ei osaa systeemiajattelua; tässä heille “Voittavien ekosysteemien Suomi”

    Olen seurannut Suomen ministeriöitten kehitystä, missä yhtenä teemana ovat ekosysteemit. Virkamiesportaalle tämä sana on muotia, eivätkä ehdi siihen syventyä, vaikka pikakoulutuksen saisivatkin. Se ei siis muuta heidän ajatteluaan Bloomin taksonomiassa “Create”-vaiheeseen, produktiovaiheeseen asti. Systeemiajattelu on silti niin syvällinen taito, että huippuammattilaiseksi pääsy vaatisi jopa vuosien itsenäisen työn. Sama pätee ekosysteemin idean ymmärtämiseen. Tämän takia hätäiset […]

  • Arvoihin perustuva kehitys: Value based leadership

    Elokuun teemana Metayliopistolla on arvojohtaminen. Olemme käyneet läpi kulttuuritietoisuutta mm. Joanna Barclayn kanssa saadaksemme aikaan koherenttia käsitystä mitä yhteiskunta, tulevaisuus, teknologia ja ihmisten tarpeet todellisuudessa ovat. Koko maailman ja yhteiskunnan viitekehys Kun ajattelun tarpeita avaa tarpeeksi laajasti, päädytään peruskäsitteisiin kuten ihmistieteet, käsitys teknologiasta ja toteutuksesta sekä vaikutelma tulevaisuudesta. Tällainen malli ei voi olla kovin konkreettinen, […]

  • Älykkäitten ratkaisujen metodologia alkaa mallintamisesta

    Metodologia tarkoittaa samaa kuin menetelmäoppi. Se sisältää ne tavat ja keinot, joilla tieteellistä tietoa tavoitellaan, hankitaan, muodostetaan ja perustellaan. Vaikeita arjen haasteita lähestyttäessä, on turvauduttava metodologiaan, eli löydettävä joku teoreettinen tapa päästä käytännön ilmiöön sisälle tai sen ulkopuolelle ymmärtämään kokonaisuus. Metodologiasta harvoin kuulee puhuttavan, vaikka se tulee jatkuvasti ajankohtaisemmaksi politiikassa, talouden haasteissa ja yhteiskunnan ongelmissa. […]

  • Pelastusta SOTE-kriisiin älykkäällä mallintamisella; näin selätät sen haasteet

    Kansalaisten verenpaineet ovat alkaneet nousta SOTE-hankkeen kriisiytyessä yhä uudelleen. Ministerien ahdinko näkyy käytöksessään selvästi. Miten koko systeemin uskottavuus pääsi taas kerran repsahtamaan? Esitys kaatui poliittisiin erimielisyyksiin ja kiireeseen Media on ainakin siitä yksimielinen, että kahden pääpuolueen subjektiivinen asenne vei hankkeen karille ja kun siihen liittyi epärealistinen aikataulu, ei pelastumiseen ollut mahdollisuuksia. YLE:n Merikanto taustoittaa ongelmia […]

  • Luottamuksen saavuttaminen ja säilyttäminen on tärkein haaste suurille päättäjille

    Sanotaan, että luottamuksen voi kadottaa vain kerran. Se liittynee petoksiin ja tarkoituksellisiin vääryyksiin. Anteeksi antaminen ja saaminen ovat jalo tapa antaa uusiutumisen mahdollisuus. Julkisella sektorilla epäonnistumisia tulee kovinkin usein, samoillekin henkilöille, mutta yksityinen sektori usein rankaisee rajusti. Yhteiskunnallisen tason syväluotaus: mitä luottamus on ja pitäisi olla? Luottamus on äärimmäisen monipuolinen ja henkilökohtainenkin asia. Tässä esityksessä […]

  • Suomen hallituskriisi tympäisee koko kansaa; miten päästä kriiseistä kokonaan eroon?

    Suomen poliittisessa historiassa kuluneet kaksi viikkoa ovat olleet perin merkillisiä. Perussuomalaisten sisäisestä äänestyksestä käynnistyi farssi ja joidenkin mielestä loikkaukset olivat oikeutettuja, kun taas toisten mielestä he lähtivät hillotolpalle ja ministeriaudin perään. En ota kumpaankaan kantaa. Silti on niin, että jos sallittaisiin puolueisten “ryöstöt” ilman kontrollia, milloin tahansa mikä tahansa puolue voisi hajota nähdessään tilaisuuden saada […]

  • Voidaanko terrorismi poistaa kokonaan? Systeemiajattelu antaa ehdollisia vastauksia siihenkin

    Eurooppaan on levinnyt uusi tappamisen aalto. Siinä autoa käytetään terrorin levittämisen välineenä. Tietyt ääriryhmät haluavat lisätä kauhua sillä, entisten välineitten lisäksi.  Aseellisen väkivallan aiheuttamat kustannukset ovat 13.3% maailman bruttokansantuotteesta, eikä siihen edes kuulu sotiminen. Maailma on vaarallinen ja mentaalisesti järjetön paikka asua. Tämä on hyvä aihe systeemiajattelijoille ottaa asia haltuun. Viitekehyksiä ja rakentavia lähtökohtia Videossa […]

  • Cross navigating society using 10 systems model; the Global Brain – approach

    This video (38 min) models society using Luhmann’s and Roth’s ten (10) systems model, extending the approach to cybernetics machine and the global brain theory. Laaja-alaista ajattelua yhteiskunnan eri puolilta Sisältö perustuu erittäin tunnetun sosiologin, Niklas Luhmannin ideoimaan yhteiskunta-malliin. Tässä aineistossa differentoituminen on keskeisiä piirteitä ja sen vastakohtana on yhdentäminen eli yhdenmukaisten piirteiden löytäminen. 10 […]

  • Ansaitsemme paremman tulevaisuuden: kriittinen analyysi ja ehdotus harkitun muutoksen käynnistämiseksi

    Tulee usein mietittyä, että tämän päivän aikuisissa (työntekijöissäkin) näkee päiväkerhonsa opit imeneen lapsen vaikutukset vielä vuosikymmenten ajan. Onko siellä kasvatettu yhteisölliseen ja rakentavaan ihmiskäsitykseen vai onko annettu liikaa löysää yksilöllisyyden suuntaan? Miten yleensä työmarkkinoilla, miten organisaatioitten johtoon joutuukin usein liian kapea-alaisia ja jopa narsistisia yksilöitä? Lähes jokaisessa Euroopan maassa on jonkinlainen valtakriisi meneillään. Senkään takia […]

  • Ihmisellä on huono tapa alistaa toista ihmistä; miten torjua addiktoituminen valtaan?

    Vuodet 2016 alkaen tullaan muistamaan kiihkeistä valtakamppailuista. Kaikilla tasoilla kuohuu USA:n johdosta alkaen. EU on menettänyt identiteettinsä, vaikka se on maailman vanhimpia kulttuurin kehtoja. Erityisesti Kreikka kärsii. Onko uusi Korean sota tulossa? Eikö ihmiskunta ole oppinut mitään tuhansissa vuosissa? Kognitiivinen ja systeeminen näkökulma addiktoitumisessa valtaan Kognitiivinen tarkastelu ei selitä vääristyneen vallankäytön muotoja ja käyttäytymistä vaan […]

  • Ekosysteemiajattelu on moderni tapa kehittyä; onnistuuko se Suomelta?

    Yrityksiä jäykistää yleisesti — varsinkin taantuvilla markkinoilla — liika kilpailullisuus, mikä saattaa johtaa salailuun, ideoiden kähmimiseen, siiloutumiseen ja byrokratiaan. Kun yritys luulee parantavansa kilpailukykyä, se vanhollisten asenteittensa takia helposti taantuu, jauhaa samoja asioita tuloksettomasti ja eksyy lillukan varsiin. Joidenkin ylistämä Pölli tästä – periaate johtaakin kaikenlaiseen kähmintään, kun yhteisyötä ei päästetä aktivoitumaan ihan aidosti. Sama […]

  • Metayliopiston metamorfoosi, 1. vuosi; kuinka kehittyä ja kehittää yhteiskuntaa

    Metamorfoosi tarkoittaa luonnossa muodonmuutosta, kuten toukka, joka kaivautuu kotelostaan, saa siivet ja lähtee lentoon. Tämä kielikuva sopii hyvin Metayliopistolle, joka aloitti vuosi sitten haastamalla tieteen ja käytännön ammattilaiset systeemisillä malleillaan, joilla voi kuvata periaatteessa mitä tahansa. Siten Metayliopisto ansaitsee selvästikin nimensä; se on meta-maailman kuvaaja. Mallin soveltaminen käytännössä Systeemisillä malleilla voi luoda ja kehittää periaatetasolla […]

  • Yhteiskunnan menestystekijät, kybernetiikka aseena

    Perinteiset poliitikot eivät tieteestä välitä. Kiistat on ratkaistu käyttämällä sopivasti valtaa: enemmistö puhukoon. Tämä ei kuitenkaan ole kokonaisuutta palveleva asenne. Komento-pohjainen johtaminen toimii entistä huonommin kriisiytyneessä yhteiskunnassa, missä tulkintoja on niin monenlaisia. Kybernetiikka esittelee tiedosta ja ymmärryksestä lähteviä malleja. Tässä videossa alleviivaan valtakeskeisen ajattelun heikkouksia, mitä vääryyttä se saa aikaan. Video on pituudeltaan 63 minuuttia. […]

  • Kulttuurien ymmärtäminen sopii systeemiajattelun teemaksi; kohti parempaa politiikkaa (in English)

    Incentives to create an English presentation about culture come from Joanne Barclay’s messages to me about Cultural Entropy, which is an essential part of the Barrett Value System. Joanne has Cultural Leadership Group to promote this idea. In Finnish: Kulttuurientropia mittaa ihmisen ja organisaatioiden (systeemi) arvoja Barrettin kehittämällä pilarilla. Sillä voi tunnistaa ja ennustaa inhottavia […]

  • Kaikkien aikojen älykkäin kirja?

    Tiedekirjallisuudessa tunnetaan huippuhetkensä ja taiteessa on helmensä. Älykkyyden piirteitä kirjoista harvemmin hakemalla haetaan. Kaikki geneeriset esitystavat sekä kehittyneet matematiikan menetelmät tarjoavat mahdollisuuksia ajatuksen vinhaan lentoon. Silti harvemmin päädytään käytännöllisiin ratkaisuihin. Systeemiajattelu on tässä suhteessa erityisen otollinen metodiikka. Kerron tässä uusimman kirjani älykkyydestä. Miten määritellä kirjan älykkyys? Wikipedian mukaan älykkyys liittyy yksilön oppimisen ja sopeutumisen kykyyn. […]

  • Mitä yhteistä on Kreikan kriisillä ja Brexitillä?

    Reilut kaksi vuotta sitten Kreikan kriisi oli kuumimmillaan, ja maan finanssiministeri Yanis Varoufakis oli energisimmillään selvittämässä syitä ja seurauksia: visioita ja mahdollisuuksi. Kuten ohjeisesta raportistani Best_Solution_for_Greece_by_GoodReason selviää, hän oli jo vuosia aikaisemmin laatinut taloustieteen ja peliteorian arvostettuna professorina esityksen A Modest Proposal for Europe. Tultuaan valituksi ministeriksi hänellä oli tietoa, mutta ei ollutkaan tarpeeksi valtuuksia […]

  • Homeostaasi on käsite kuvata systeemin tasapainoa ja vakauden ehtoja

    Yhteiskunta on valitettavan epävakaa ja monikerroksinen rakenne. Homeostaasin avulla voi pohtia sen selviytymistä. Video (45 min) johdattelee laajaan aiheeseen, missä meillä jokaisella on opiskeltavaa eliniäksi. Se onkin sopivaa pohdittavaa joulun ajaksi. Joulurauha on myös homeostaasia!

  • Populismia pidetään uhkana länsidemokratialle: Analyysiä siitä sekä parempi yhteiskuntamalli

    Yhteiskuntaa, sen päättäjiä ja rakenteita voi analysoida, mutta myös kehittää, suunnitella ja ideoida systeemiajattelun ja kybernetiikan periaatteita käyttäen. Organisaatiokybernetiikka näyttää olevan suosiossa netin kirjoituksista päätellen. Tässä videossa siitäkin, populismin syistä ja seurauksista sekä ideoinnista, millainen yhteiskunta varmasti pelaisi. IT-alan insinöörinä olen kehittänyt prosesseja ja rakenteita: optimointiratkaisuja maksimoimaan resurssien paras käyttö kappaletavarateollisuuteen, autoalalle, sähkötuotantoon, logistiikkaan, elintarviketehtaaseen […]

  • Koheesio on yhteiskunnan tärkeimpiä voimia: koossa pitämisen tarve

    Parhaat käyttäytymismallit ihmiskunnalle löytyvät luonnosta. Darwinismi on sentään julma ja epäinhimillinen periaate sosiaalisiin yhteisöihin sovellettavaksi. Ihmisen tietoisuus on pyrkinytkin kehittymään luolamiehen tasolta kohti humaanisuutta, mutta sillä tiellä ollaan vielä alkutaipalleella kun katsoo vaikkapa Euroopan ja USA:n tilanteita: talous, geopolitiikka, turvallisuus ja poliittinen järjestelmä. Valtarakenteet ovat edelleen käsittämättömän autoritäärisiä, kaukana oikeasta tasa-arvosta ja demokratiasta. Tässä videossa […]

  • Oppimisen ja kehittymisen uusi paradigma: Metayliopisto perustuu meta-kognitioon

    Vuorossaan kolmas versio Metayliopiston esitteestä valmistuu tällä viikolla. Ohessa sen kansi. Esite on ladattavissa täältä. Viivoitin sanoo kivelle: “You Rock”. Kivi vastaa: “You Rule”. Niin se maailma toimii 🙂