-
Voiko Supertiede saada virallisen tieteen aseman? Tässä videonäyte katsottavaksi.
Tarvitsemme erinomaisuutta kuvaavia sanoja erotuksena tasapäistävään “mössöön”, joka uhkaa tukahduttaa ajattelun. Kaikki yrityksetkään eivät ole yhtä hyviä, sillä jotkut ovat ylivertaisia (huonot joutuvat lopettamaan). Suurin osa tieteenaloista polkee paikallaan. Kuka muistaa viimeisimmän mullistuksen filosofiassa tai psykologiassa? Huippu-urheilu tähtää “mullistuksiin”, tarkoittaen maailmanennätyksiä ja mestaruuksia sekä olympiavoittoja. Tieteen ja IT-alan mullistukset ovat olleet valtaisia verrattuna yksittäisen ihmisen, […]
-
2020-luvulle tultaessa ajattelun tyylin on muututtava
Presidentti Sauli Niinistö piti vuoden vaihteessa kunnon arvopuheen mm. luottamuksesta ihmiseen, koska sen vastakohta on niin synkkä. Yhteinen nimittäjä kuluneen vuosikymmenen isoille ongelmille on sivistyksen tilan heikkeneminen, ja siihen on monta syytä. Valistunein tapa nousuun lähtisi tiedon ja tieteen arvon kohenemisesta, mutta olemmeko näin jaloon liikkeeseen valmiita? Ydinajatus systeemisyyden tarpeen perustelemiseksi on parhaiden toteutusmallien etsiminen, […]
-
Maailman ongelmat painavat; Näkyykö Brexitin päässä valoa?
Brexitistä on tulemassa poliittisen päätöksenteon rappion symboli Eroa EU:sta on Englannissa pohdittu useita vuosia, eikä valtakunta ole päässyt käsitykseen ollakko vai eikö olla (Hamletin teema)? Parlamentin ylä- ja alahuoneet ovat jumittuneet samaan aiheeseen vuosiksi ja kuningattaren arvovalta heikentynyt, koska joutuu mukautumaan pääministerin esityksiin pitipä niistä tai ei. Kaiken huipuksi koko EU:n ylimmät elimet jatkuvassa päätösvalmiudessa: […]
-
Ytimekästä tietoa; tekoälyn ohjelmistojen kehittämisen prosessit
Ohjelmistoalalla on vuosikausia kinasteltu menetelmistä Hidas vesiputousmenetelmä (Waterfall) joutui uhatuksi 2000-luvun vaihteessa kun syntyi Agile manifesto omine ytimekkäine arvoineen. Se ei kuitenkaan ole pitkälle riittänyt, joten alkoi ilmaantua mitä erilaisempia versioita, joissa oli uudenlaisia tapoja projektoida ohjelmistotyö ja asiakkaan ideat. Mitään ihan puhdasta periaatetta ei vieläkään tunneta. Ohjelmiston teossa sovelletaan kehittäjien omia taipumuksia ja kykyjä, […]
-
Tekoälyn euforia: mistä se kertoo, mihin se johtaa?
Tekoälyn aiheuttama huuma on julkisesti tunnettu, mutta päättäjäpiireissä siitä ei saa puhua Kriittinen ajattelu ei kuulu päättäjäpiirien taitoihin, vaikka sitä tarvitaan sitä enemmän, mitä korkeammalle yhteiskunnan hierarkoissa edetään. Ylimmillä päättäjillä oman aseman edistäminen merkitsee eniten, ja kaikki epävarmuus on pahasta. Luullaan, että harkinta olisi merkki huonosta johtamisesta, mutta päinvastoin julkinen rummuttaminen ja mekanistiset kehitysohjelmat kertovat […]
-
Maraton-projekti tekoälyn edistämiseen, kolmasosavaiheessa (3/9)
Yhteiskuntatutkimusta ja -kehitystä konstruktiiviseen tapaan Metayliopiston työ on konstruktiivista tutkimusta, kognitiivisia ja konkreettisia malleja ja käsityksiä yhteisen hyvän saavuttamiseksi. Visual Prolog – kehittimestä tulee entistä tärkeämpi osa tätä prosessia. Tulee olemaan palkitsevaa näyttää tietokoneella, kuinka Viable System – periaate todellisuudessa toimii, jos verrokkina simuloidaan yhteiskuntaa, joka on arvaamattomassa tilassa (VUCA – world). Metateoria on […]
-
Kansi esittelee metodiikan: Vastuullisen Tekoälyn Paradigma
Mitä onkaan metodiikka? Tutkimuksen ja käytännön peruskäsitteet kaipaavat parantelua. Tieteessä ontologia kertoo olevaisen, epistemologia on tieto-oppi esitellä tietämys ja metodologia on oppi teorioista, mutta myös teorioiden joukko käytännössä. Niistä saa aikaan metodeita, eli prosesseja ihmisen arkeen asti. Metateoria on puolestaan teorioita yhdistävä ylemmän tason teoria. Olen suosinut METODIIKKA – sanaa, koska siinä yhdistyy käytännön menetelmien […]
-
Näytesivu: Vastuullisen tekoälyn paradigma
Kaikkein parhaiten tekoälyn pragmatiikkaa selostava kirja Kirjan Vastuullisen tekoälyn paradigma on kirjoittanut symbolisesta analyysistä väitellyt tohtori, systeemimetodiikan kehittäjä noin 10 vuoden tutkimuksessaan. Kirjassa tulee esille erilaiset tutkimisen ja selittämisen metodit ja teoriat kuten systeemitiede, kybernetiikka, holarkia, hermeneutiikka, tietojenkäsittelytieteen keskeiset periaatteet, tekoälyn pragmaattinen idea sekä positiivinen yhteiskuntanäkemys korostamassa vastuullisuutta ja ihmisläheisyyttä. Kuinka on mahdollista, että […]
-
Hermeneutiikka auttaa sekä syvään, että avaraan ymmärrykseen; Metayliopisto opettaa
Ajattelun kehät ovat työväline kognitiivisille arkkitehtuureille Hermeneutiikan meta-toiminnot ovat päättely samalla kehällä tai siirtyminen laajeampaan tai syvällisempään näkökulmaan. Holarkia ja hermeneutiikka ovat toisiaansa mahtavan hyvin täydentävä pari; holarkia luo solmut ja verkoston — hämähäkinverkko ja hermeneutiikka kutoo seitin, joka yhdistää kaiken. Enää ajattelijan tarvitsee kulkea verkon välejä, niin oikea tieto löytyy 😉 Ei se ihan […]
-
Hermeneutiikka tuo ajatteluun jatkumona etenevän ja tarkentuvan metodin
Kiireiset bisnesihmiset eivät ehdi ajattelemaan On pidettävä huolta asiakkaista. Entä jos asiakkaat ajattelevat enemmän, ja naruttavat ura-kiitäjää, joka unohtanut ajattelunsa kehittämisen taidon? Kuusi pääasiallaista hermeneutiikan käyttötapaa ovat: Yleiskuvasta kohti syvempää ymmärrystä Ideasta kohti laajaa ratkaisua Itsessä piehtaroiminen (Catherine Wheel) Ymmärryksen katoaminen ja ristiriitaisuuksien lisääntyminen (Suomen sote) Mielipiteiden vääristäminen ja tukahduttaminen (kommunismi) Ideologinen eteneminen kohti ratkaisua […]
-
Meta- ja systeemikaaviot yhdistelevät kaikkea, mikä vaatii huomiota – informaation uusiokäyttöä
Tiede on jäänyt teknologiasta jälkeen Maailman parhaat yliopistot yhteenlaskettunakaan eivät pysty selittämään mitä muutoksia teknologia (IT ja some yms) ovat saaneet aikaan, puhumattakaan siitä, miten kaikki sovellukset toimivat ideoineen. Kreikan kielestä johdettu sana TEKHNE on edistynyt SOFIAn ja FRONESIS:n ohi. SOFIA tarkoittaa yleistä viisautta. FRONESIS on kyky ajatella, miten ja miksi meidän tulisi toimia muuttaaksemme […]
-
Holarkian leviäminen edistää vastuullista ajattelua sekä metatekoälyä
Holarkia on “ajattelun kiitorata” Tehokkaimmin tieteenaloja ja käytännön maailmaa kuvaa holarkiana tunnettu ajattelun tapa, jossa jokainen holon on tavallaan sekä osa että kokonaisuus. (sama idea on tosin atomismissakin, mikä oli väitökseni idea). Ajattelun kiitoratoja tarvitaan siirtymään tasolta toiselle: kokonaisuudesta osiin sekä osista toisiin ja osista kokonaisuuteen. Se on kaiken ymmärtämisen teoria, ja Wilberin AQAL – […]
-
Oppimisen, kehittymisen ja tutkimuksen yhteinen onnistumisen tila; Miten superälykkyyttä voi lähestyä analyyttisesti?
Superälykkyyttä ja systeemisyyttä pitäisi Suomessa tutkia ja kehittää järjestelmällisesti Samalla tapaa kuin huippu-urheilua tutkitaan (Kihu, urheiluopistot ja liikuntatieteellinen tdk) ammattimaisesti parhaiden tavoitteiden saavuttamiseksi kisakentillä, pitäisi älykkyyttä ja systeemisiä ratkaisuja kehittää merkittävillä summilla kansallisesti, koska viisastuminen yhteiskunnan hankkeissa ja organisaatiomalleissa toisi hyötyä kaikkialle – lopulta koko Suomelle monien mittareiden parantumisena. Urheilu ei varsinaisesti tuota mitään, koska […]
-
Vuosi 2018 on näyttänyt Metayliopistolle, mitä emergenssi oikein on!
Vuosi 2018 oli Metayliopistolle kehitysloikka kohti syvällistä ymmärrystä tiedosta Kerrassaan hämmästyttävää kypsymistä. Kontakti kohdeyleisöön jäivät entiselle tasolleen. Johtunee siitä, että suomalaiset eivät ymmärrä helposti sisäisiä innovaatioita, jotka vaativat sisäistä kypsyyttä. Tilanne saattaa muuttua, jos otollisia vuorovaikutuksia tulee vuonna 2019. Otsikko on rehellisen oloinen, koska ajattelija on ollut vastaanottavassa roolissa eikä niin kuin konsultit yleensä ovat […]
-
Huippututkijat avaisivat tutkimuksen luovuudelle ja dialogille; kirjareferaatti Bohm & Peat
Vuosikymmenien aikana koulutuksen maailma kehittynyt väärään suuntaan Ydinfyysikot D. Bohm ja D. Peat kirjoittivat 1980-luvulla huippusuosion saavuttaneen kirjansa “Science, Order & Creativity”. Nämä kolme sanaahan ovat tavallaan vastakohtia, arkisessa mielessä. Nämä herrat sovittivatkin nämä sanat yhteen palvelemaan uutta tutkimuksen harjoittamista, millä olisi valttina nopea ideoiden hyödyntäminen laajemman yhteisön ansiosta kohti uudenlaisia ratkaisuja. Tämä salliva kehityksen […]
-
Taantuvan yhteiskunnan herättäminen henkiin: Sosiaalinen innovaatio, olkaa hyvät!
Kybernetiikka opettaa Sinua, jos haluat oppia… Mikä olisi kaikkien aikojen positiivinen harppaus yhteiskuntamme kannalta? Tietysti yhteisöllisyyden ja yhteistoiminnallisuuden löytyminen vahingollisen kilpailun ja sotaisen asenteen tilalle. Saahan sitä unelmoida. Jos yliopistot haluaisivat tätä opettaa, se parantaisi valmistuneiden asenteita, loisi positiivista mielialaa ja vähentäisi synkkyyttä (lynkkausmielialaa esiintyy liikaa). Systeemiajatteluun voidaan yhdistää kaikki hyvät tavat ja teoriat Jos […]
-
Yliopistot ja poliitikot tippumassa kehityksen kyydistä; Systeeminäkökulma nostaisi heidät takaisin kyytiin
Metayliopisto sopii paremmin arvioimaan yliopistoja kuin päinvastoin Kuulostaa liiottelulta, mutta monella eri tavalla Metayliopisto on eräänlainen arvioinnin maailmanmestari tai ainakin mestareitten joukkueessa. Se selviää videossa (kesto noin oppitunti): Systeemiajattelu sisältää arviointikonseptit kovista pehmeisiin systeemeihin, mentaaliselle tasolle asti Meta-käsite on abstrahoinnin väline luomaan yleistyksiä Systeemi-käsite on erikoistamisen väline määrittelemään erikoistapauksia Systeeminen paradigma on äärimmäisen lähellä IT-alaa […]
-
Tekoälyn rakennussarja; Vasara- ja naulasyndroomasta systeemiajattelua hyödyntämään
Addiktoitumisesta järkiintymiseen ! Rakennussarjalla tarkoitetaan työkalujen kokoelmaa. Toisaalta vasara- naulasyndrooma tarkoittaa sitä, että rakentajalla olisi vain yksi työkalu, se vasara, millä yrittäisi “rakentaa” mitä tahansa. Tekoäly-yritys kuukahtaa helposti siihen, että heillä yksi näkökulma ja työkalu, jolla yritetään tehdä koko maailma “viisaaksi”. Systeemiajattelu, ja varsinkin Metayliopiston suosittamana konstruktiivisena välineenä, on uraansa juuttumisen (addiktoitumisen) vastakohta. Viisautta voi […]
-
Ihanne ja paradigma: kirjahanke jakautui kahtia Responsible AIn tahdittamana
Maailman suurin konsulttijärjestö ja Metayliopisto samoissa ajatuksissa On virkistävää huomata, että maailmalla samat teemat on todettu tärkeiksi, mikäli katsoo olevansa liian paljon edellä aikaansa. PWC:llä on 236.000 työntekijää jakautuen lähes jokaiseen maahan. Tuntosarvet ovat varmaan höröllään… Videossa heidän käsityksiään miksi AI:n eteneminen tökkii pahasti (suurta epävarmuutta 77%:lla yrityksistä), ja millä keinoin enenemiseen saisi vakautta, vakiintumisen […]
-
Erkistoteleen kantapää; etuliite “meta” on aiheuttamassa vallankumousta ajattelussa ja kaikessa kehittymisessä
Aristoteleen kantapää selittää sanoja, mutta Metayliopisto jopa kokonaista maailmaa YLE:n ohjelma Aristoteleen kantapää on kekseliäs tapa kielitieteilijöiden tuoda esille knoppologiaansa. Viimeksi siellä analysoitiin puun nimien merkitystä. Sillä ei kuitenkaan ole laajempaa yhteiskunnallista merkitystä, ei varsinkaan kielisille (suomea ymmärtämättömille). Monista oireista päätellen suomalaiset eivät enää ymmärrä ympäristöään, eivätkä edes itseään. Kulttuurin rapautumista ei juuri mikään voi […]
-
Systeemiajattelun edistystarina; hieno aate on missattu, mutta pelastamme sen yhdessä
Parasta kaikessa on identiteetti Ihmistieteiden alueella korostuu ihminen itse eli persoonallisuus. Valtioita verratessa imago tulee väkisinkin esiin ja valtion kyvyssä edistää kansalaistensa hyvää. Molemmissa tapauksessa on kysymys identiteetistä tai sen puutteesta. Sama kaikilla organisaatiotasoilla. Jokaisella hyvällä johtajalla ja loistavalla keksijällä identiteetti on kunnossa. Tieteen ja käytännön aloillakin on identiteetti, samoin tutkimuksen suuntauksilla. Harva sitä kovin […]
-
Amerikkalaiset tuumasivat v 1492, että Kolumbus löysi väärän meren. Löytöretkeilyä tietoon
Mikä ihme on synnyttänyt Metayliopiston? Suomessa on noin 20 yliopistoa ja 40 ammattikorkeakoulua. Eikö se riitä, että maa menestyisi, ja saavutettaisiin riittävästi vaurautta maalle ja kilpailukykyä bisnekselle? Yli 30 vuotta työelämässä olleena ja yhteiskunnan puistattavia epäonnistumisia seurattuani tuntuu päin vastoin siltä, että pitäisi kysyä, etteikö vihdoin löytyisi päättäjiksi henkilöitä, jotka eivät jatkuvasti töppäilisi? Päättäjien osaamistaso […]
-
Periaate-ehdotus tekoälyn uuden paradigman muodostamiseen: 4. aalto on holistinen ja systeeminen
Konstruktiivisen tutkimuksen tarkoitus on demota tulevia ratkaisuja Parhaat tutkimukset ovat näkemistä eteenpäin kymmenien vuosien päähän, eikä niinkään jonkun valmiin sovelluksen kokeilua (kuten neuroverkkotyökalu). Metayliopistolla on mahdollisuudet itsenäisenä yksikkönä keksiä sellaista, mikä virallisessa tutkimusinfrassa osoittautuisi mahdolliseksi. Ketterintä kehitystä ja tutkimusta on proaktiivinen ajattelu. Holistisuutta ei voi kunnolla lähestyä tuntematta tieteenfilosofiaa tai ainakin omaa alaansa tarkoin, ja […]
-
Metayliopisto esittelee systeemisen paradigman
Metayliopisto menee oikealta ohi! Tutkimusyhteisöillä on tapana jäädä analyysitasolle oman teoriansa vangiksi, mikä johtaa aikanaan näivettymiseen, kunnes löydetään uusi samanlainen aihe. Systeemisyyttä on maailmalla tutkittu 1950-luvulta asti, siis yli 50 vuotta. Tutkimusinfrastruktuuri ei ole maailmanlaajuisestikaan onnistunut tiivistämään tietoa hyvin, sirpaloituneisuudestaan johtuen, joten itse idea on jäänyt erillisten metodien tasolle (vaikka aikanaan toisenlaista luvattiin). Metayliopistolla on […]