-
Monitaiteellinen esitys mitä tieto on? Metayliopisto suosittaa ajattelemaan
Universaali käsitys tietämisestä ja filosofiasta ja pragmatiikasta visualisoituna (3 minuutissa) Metayliopisto luo uutta käsitystä tiedosta. Se on höyhenen kepeä, herkkä, mutta myös formaali, ymmärrettävä ja käytännönläheinen. Tiedolla on monta luontoa 🙂 Tästäkin mega-metavisiosta pian ilmestyvässä kirjassa Vastuullisen tekoälyn paradigma.
-
Meta- ja systeemikaaviot yhdistelevät kaikkea, mikä vaatii huomiota – informaation uusiokäyttöä
Tiede on jäänyt teknologiasta jälkeen Maailman parhaat yliopistot yhteenlaskettunakaan eivät pysty selittämään mitä muutoksia teknologia (IT ja some yms) ovat saaneet aikaan, puhumattakaan siitä, miten kaikki sovellukset toimivat ideoineen. Kreikan kielestä johdettu sana TEKHNE on edistynyt SOFIAn ja FRONESIS:n ohi. SOFIA tarkoittaa yleistä viisautta. FRONESIS on kyky ajatella, miten ja miksi meidän tulisi toimia muuttaaksemme […]
-
Kirjauutuus: Ihanteeksi Vastuullinen Tekoäly
Tekoälyn etiikasta on tullut suosittu puheenaihe. Nyt pitää kuitenkin muistaa, että etiikka ei ole irrallinen tarkastelun alue, vaan se liittyy kaikkeen tekemiseen samaan tapaan kuin luottamus kuuluu yhteistoimintaan, samoin vastuullisuus. Tekoäly ei myöskään ole itsenäinen tutkimusalue, eikä edes tieteenala, koska “tekoäly ei mitään tee“, vaan sen aikaansaannoksia aiheuttaa joku tietojärjestelmä, verkosto sekä yleensä joukko ihmisiä […]
-
Aito vuorovaikutus; Millainen kybernettinen malli siitä rakentuu? Miten Suomen sote kompastelee siinä?
Jokainen ihminen haluaa omalla tavallaan olla aito — ainakin ystävilleen. Kaikki eivät siihen pysty, ja monissa äärimmäistilanteissa vuorovaikutus kääntyy murheelliseen suuntaan. Psykologia avaa tätä enemmän, sekä kognitiotiede. Tässä esityksessä avaan vuorovaikutusta siitä mitä Wikipedia siihen sanoo. Sieltä löytyy pääsivu (Interaction) ja sen linkkeinä verkosto, jossa taas uusia käsitteitä alakäsitteineen. Käsitteilläkin oma vuorovaikutusverkostonsa. Wikipedian luokittelu: semiotiikka, […]
-
Ratkaisuja IT-alan sisäiseen viestintään ja kehitykseen; Metatiede
Meta – etuliite valloittaa maailman Havaintojeni mukaan meta-sanan käyttö etuliitteenä yleistyy ihan kaikkialla. Kielteinen merkitys tarkoittaa “vain metapuhetta”, eli asiaan ei oteta omaa kantaa. Positiivinen merkitys “metaviestintä” on vaikuttamisen metodi, johon jokainen voi sisältönsä upottaa. Sellaista juuri maailma kipeästi tarvitsee, että yhteisen semantiikan mukaan näkisimme erilaisia mielipiteitä, käsityksiä ja tieteen uusia linjauksia. Metayliopisto saattaa olla […]
-
DX200 (Nokia) on Suomen kaikkien aikojen menestystarina; kybernetiikka neuvoo sille uusia visioita
Kaikki yleiset paradigmat aikanaan tuntuvat lopullisilta, kunnes löytyy seuraava menestystarina. Nokia Matkapuhelimet jämähti sellaiseen uskoonsa, ja siksi Apple pääsi räjäyttämään sen alan kokonaan uusiksi (2007 alkaen). Harvat tuntevat DX200 – järjestelmäkonseptia, joka pääsi hyötymään mobiilialan noususta, sekä laitetekniikan ja digitalisaation super-nopeasta kehityksestä (Mooren laki) ja oikea-aikaisesta markkinaikkunasta, millaisia avautuu kenties vain kerran sadassa vuodessa (lisää […]
-
Metayliopisto Way: Kognitiivinen malli, jolla ratkeaisi perhevapaauudistus taso kerrallaan
Miten kehittää erehtymätön yhteiskunta? Suuri osa Suomen valtion hankkeista on viime vuosina totaalisesti kaatunut. Helmikuussa 2018 perhevapaauudistuksen kaatuminen nosti pintaa tunnemyrskyjä. Kaksi puoluetta olivat siihen vihkiytyneet, mutta vallan eri tavalla, joten kompromisiin ei päästy. Erehtymätön yhteiskunta perustuu asialliseen tietoon ja jatkuvaan oppimiseen Fundamentalistiset periaatteet eivät sovi valtakunnan johtoon, mutta koska politiikka on edunvalvontaa, siinä syntyy […]
-
Täyttyvätkö odotukset tekoälyn suhteen; koneoppiminen suurissa saappaissa?
Mitä tarkoittaa “konsepti”, entä koneoppimisen konsepti? Metayliopisto jakaa videonsa jatkossa kuuteen ryhmään: ongelma ja haaste selvittelevät “ulkoista maailmaa” eli holismia (myös noema), konsepti selvittelee tiettyä teemaa ja kolme seuraavaa käsitetasoa jonkun teeman määrittelyä, suunnitelmatasoa ja toteutumista. Tässä otetaan käsittelyyn tekoälyyn kuuluvan koneoppimisen konsepti. Valitettavasti itse aihe on irrallinen, koska se ei liity suoraan tietoon (kognition), […]
-
Teoriat ovat instrumentteja luoda tietoa ; Instrumentalismi
Tämän videon aihe, instrumentalismi, on parhaita tapoja palauttaa erikoistuva, kapea-alainen tiede polulle kohti yhteistä totuutta. Se vaatii yhteisten käsitteiden hyväksymistä. Systeemi on paras käsite määrittelemään “kaiken”. Sen totesi viime vuosisadalla mm. 70 jäseninen yhteisö huippututkijoita, jotka 10 vuoden ajan kokoontuivat kybernetiikan Macy-konferensseihin luomaan käsitystä isosta kuvasta, eli kaikesta. Otsikossa mainittu väite: “Instrumentalismi avaa uuden tieteen […]
-
Arvoihin perustuva kehitys: Value based leadership
Elokuun teemana Metayliopistolla on arvojohtaminen. Olemme käyneet läpi kulttuuritietoisuutta mm. Joanna Barclayn kanssa saadaksemme aikaan koherenttia käsitystä mitä yhteiskunta, tulevaisuus, teknologia ja ihmisten tarpeet todellisuudessa ovat. Koko maailman ja yhteiskunnan viitekehys Kun ajattelun tarpeita avaa tarpeeksi laajasti, päädytään peruskäsitteisiin kuten ihmistieteet, käsitys teknologiasta ja toteutuksesta sekä vaikutelma tulevaisuudesta. Tällainen malli ei voi olla kovin konkreettinen, […]
-
Yhteiskunnan systeemien tutkiminen navigoimalla 10 skeeman avulla; globaali äly
Tämä video on suomennos edellisestä. Yhteiskunta on systeemien systeemi; perusmuotoja olisi Luhmanin mukaan 10, mutta olen lisännyt niihin tuotannon, Kun näitä yhdistää unifikaatio-periaatteella, lähestyy kaiken ymmärtämisen ideaa; global brain. Ideana on visuaalinen mallintaminen ja tietämyksen käsitteellistäminen: yhteiskunta funktioina. Video kestää hieman yli tunnin.
-
Cross navigating society using 10 systems model; the Global Brain – approach
This video (38 min) models society using Luhmann’s and Roth’s ten (10) systems model, extending the approach to cybernetics machine and the global brain theory. Laaja-alaista ajattelua yhteiskunnan eri puolilta Sisältö perustuu erittäin tunnetun sosiologin, Niklas Luhmannin ideoimaan yhteiskunta-malliin. Tässä aineistossa differentoituminen on keskeisiä piirteitä ja sen vastakohtana on yhdentäminen eli yhdenmukaisten piirteiden löytäminen. 10 […]
-
Ansaitsemme paremman tulevaisuuden: kriittinen analyysi ja ehdotus harkitun muutoksen käynnistämiseksi
Tulee usein mietittyä, että tämän päivän aikuisissa (työntekijöissäkin) näkee päiväkerhonsa opit imeneen lapsen vaikutukset vielä vuosikymmenten ajan. Onko siellä kasvatettu yhteisölliseen ja rakentavaan ihmiskäsitykseen vai onko annettu liikaa löysää yksilöllisyyden suuntaan? Miten yleensä työmarkkinoilla, miten organisaatioitten johtoon joutuukin usein liian kapea-alaisia ja jopa narsistisia yksilöitä? Lähes jokaisessa Euroopan maassa on jonkinlainen valtakriisi meneillään. Senkään takia […]
-
Miten viestintä voi onnistua; systeemisen journalismin idea
Journalismin tila puhuttaa. Suomessa HS ja YLE ovat napit vastakkain ja ihmiset muuttuneet kyynisiksi somen epätoivon ja raivon edessä. Viestinnän laadun parantaminen on todellinen haaste. Hölmöilystä ei hyödy kukaan. Arvostettu prof. Osmo A Wiio kehitti aikanaan viesinnän lait: Viestintä epäonnistuu aina, paitsi sattumalta. Taustaa hänen väitteilleen löytyy mm. Petro Poutasen esityksestä täältä (Wiio, O.A. (1978) […]
-
Systeemi-opiskelu on nopein tapa oppia monialaisuutta: demona lääketiede
Olen kehittänyt tähän videoon systeemikeskeisen oppimisen periaatetta. Sovellan sitä lääketieteeseen, joka on tieteenaloista haastavimpia monellakin tavalla, ja liittyy selkeästi perustutkimukseen ja tulevaisuuden huimiin megatrendeihin (monet muut alat ovat suoranuottisempia). Videossa (55 min) ennustan tulevaisuuden kehitystä, että jatkossa terveys on informaatiota, John Sowan mukaista “tietämyssoppaa, mitä sovelletaan spesifisesti ihmisiin ja kollektiivisesti yhteisöihin ja kansoihin. Lääketieteeseen liittyy […]
-
Nyt kun puhutaan tekoälystä, digitalisaatiosta, IoT:stä, älykkäistä toiminnoista ja tuotteista kuten älyvaatteet, on hyvä määrittää voiko kirja olla älykäs ja millainen olisi älykirja: kyberneettinen malli kirjasta? Tämä selostus liittyy edelliseen postaukseen, mutta on itsenäinen osuutensa. Kybernetiikka tutkii kykyjä, kuten älykkyys, ottamatta kantaa missä se ruumiillistuu. Kirjailijan – kirjan ja lukijan välille muodostuu semanttinen ketju, missä […]