Kategoria: Yhteiskunta

  • Paradigmakirja esittelee kehittymistä uudelle yhteiskunnan tasolle, se on sosioteknisten järjestelmien emergenssiä

    Paradigma tarkoittaa uutta ajattelun tapaa ja uutta käytäntöä Tekoälyn suhteen nykyisin puhutaan aalloista. On sallittua ja suositeltavaa esittää käsityksiä jopa neljännestä aallosta. Yhteiskunnallinen AI-paradigma tulee olemaan se neljäs aalto Yhteiskunnan kriisiytymiseen vastapainoksi tämä Paradigmakirja esittelee täysin positiivisen vastakohdan, missä esille tulevat jo demo-moodissa tieteen parhaat avut luoda yhteisöllisyyttä, vastuullisuutta, korkeaa teknologiaa, uusia yhteistyön malleja, ekosysteemien […]

  • Kansi esittelee metodiikan: Vastuullisen Tekoälyn Paradigma

    Mitä onkaan metodiikka? Tutkimuksen ja käytännön peruskäsitteet kaipaavat parantelua. Tieteessä ontologia kertoo olevaisen, epistemologia on tieto-oppi esitellä tietämys ja metodologia on oppi teorioista, mutta myös teorioiden joukko käytännössä. Niistä saa aikaan metodeita, eli prosesseja ihmisen arkeen asti. Metateoria on puolestaan teorioita yhdistävä ylemmän tason teoria. Olen suosinut METODIIKKA – sanaa, koska siinä yhdistyy käytännön menetelmien […]

  • Näytesivu: Vastuullisen Tekoälyn metateoria ja symboliikka

    Kaikkein parhaiten tekoälyn taustateorioita selostava kirja Kirjan Vastuullisen tekoälyn paradigma on kirjoittanut symbolisesta analyysistä väitellyt tohtori, systeemimetodiikan kehittäjä noin 10 vuoden tutkimuksessaan. Kirjassa tulee esille erilaiset tutkimisen ja selittämisen metodit ja teoriat kuten systeemitiede, kybernetiikka, holarkia, hermeneutiikka, tietojenkäsittelytieteen keskeiset periaatteet, tekoälyn pragmaattinen idea sekä positiivinen yhteiskuntanäkemys korostamassa vastuullisuutta ja ihmisläheisyyttä. Kirjan sivulla (173) on yhteenveto […]

  • Näytesivu: Vastuullisen tekoälyn paradigma

    Kaikkein parhaiten tekoälyn pragmatiikkaa selostava kirja Kirjan Vastuullisen tekoälyn paradigma on kirjoittanut symbolisesta analyysistä väitellyt tohtori, systeemimetodiikan kehittäjä noin 10 vuoden tutkimuksessaan. Kirjassa tulee esille erilaiset tutkimisen ja selittämisen metodit ja teoriat kuten systeemitiede, kybernetiikka, holarkia, hermeneutiikka, tietojenkäsittelytieteen keskeiset periaatteet, tekoälyn pragmaattinen idea sekä positiivinen yhteiskuntanäkemys korostamassa vastuullisuutta ja ihmisläheisyyttä.   Kuinka on mahdollista, että […]

  • Hermeneutiikka auttaa sekä syvään, että avaraan ymmärrykseen; Metayliopisto opettaa

    Ajattelun kehät ovat työväline kognitiivisille arkkitehtuureille Hermeneutiikan meta-toiminnot ovat päättely samalla kehällä tai siirtyminen laajeampaan tai syvällisempään näkökulmaan. Holarkia ja hermeneutiikka ovat toisiaansa mahtavan hyvin täydentävä pari; holarkia luo solmut ja verkoston — hämähäkinverkko ja hermeneutiikka kutoo seitin, joka yhdistää kaiken. Enää ajattelijan tarvitsee kulkea verkon välejä, niin oikea tieto löytyy 😉 Ei se ihan […]

  • Tekoälylle kognitiivinen arkkitehtuuri; Metateoria esittää ajattelun osa-alueet yhteiskuntakehitykseen

    Ihmisen ajattelun ja tekoälyn potentiaalin tunnistaminen vaatii melkoisen teoriatuen taakseen Olen kehittänyt systeemistä metodiikkaa 10 vuotta tarkoituksena luoda Computational Thinking – konsepti. Siihen kuuluvat nyt 10 tärkeää aluetta: Metatekoäly on laaja-alainen metateoria. Tärkeimmät osat siinä ovat: 1 Semantiikka ja koodi 2 Takaisinmallintaminen 3 Symbolinen paradigma 4 IT-alan metodologiat 5 Translaatiotekniikat 6 Arkkitehtuurit 7 Systeemiajattelu 8 […]

  • Metatieteestä metatajuntaan

    Meta-ajattelu tulee muodostamaan uudenlaisen ajattelun kerroksen Joka olio-ohjelmia on ammatikseen tehnyt, saattaa ymmärtää otsikon idean. On meidän ihmisten käsissä millaisia ajattelun malleja itse ja muiden kanssa muodostamme. Jos järjestelmällisesti kehitämme “ajattelun kieltä”, yhteisiä esitystapoja, kuten mm. IFSR – tiedeyhteisö esittää, viestintä muuttuu järjestelmälliseksi, informatiiviseksi ja toimivaksi. Some on synnyttänyt epäselvän kommunikoinnin kulttuuriin, mihin kuuluu vastakkaisajattelua […]

  • Monitaiteellinen esitys mitä tieto on? Metayliopisto suosittaa ajattelemaan

    Universaali käsitys tietämisestä ja filosofiasta ja pragmatiikasta visualisoituna (3 minuutissa) Metayliopisto luo uutta käsitystä tiedosta. Se on höyhenen kepeä, herkkä, mutta myös formaali, ymmärrettävä ja käytännönläheinen. Tiedolla on monta luontoa 🙂       Tästäkin mega-metavisiosta pian ilmestyvässä kirjassa Vastuullisen tekoälyn paradigma.

  • Meta theory to explaing anything; IT-ihmisille “kaiken” metamallintaminen on mahdollista

    On kummallista, että mallintamisen taidot eivät ole jalkautuneet koko yhteiskuntaan! Tätä videota ja tietolähdettä käyttäen jokainen kriittinen suomalainen voi selvittää onko Metayliopisto lähellä maailman kärkeä meta-mallintamisessa ja teorioiden käytön edistämisessä kohti käytännön sovelluksia. Suomessa filosofeilla on yleisimmän tason keskustelunsa ja spesifiset tieteenalat keskittyvät omaan fokukseensa. Niiden välissä on ammottava aukko, johon tämä metateorian idea sijoittuu. […]

  • Hermeneutiikka tuo ajatteluun jatkumona etenevän ja tarkentuvan metodin

    Kiireiset bisnesihmiset eivät ehdi ajattelemaan On pidettävä huolta asiakkaista. Entä jos asiakkaat ajattelevat enemmän, ja naruttavat ura-kiitäjää, joka unohtanut ajattelunsa kehittämisen taidon? Kuusi pääasiallaista hermeneutiikan käyttötapaa ovat: Yleiskuvasta kohti syvempää ymmärrystä Ideasta kohti laajaa ratkaisua Itsessä piehtaroiminen (Catherine Wheel) Ymmärryksen katoaminen ja ristiriitaisuuksien lisääntyminen (Suomen sote) Mielipiteiden vääristäminen ja tukahduttaminen (kommunismi) Ideologinen eteneminen kohti ratkaisua […]

  • Tekoäly on yhteiskunnan käytännön valmiuksien kehittämistä ja Metatekoäly teoriavalmiuksien kehittelyä puhtaalta pöydältä

    Millainen olisi ihmisten muodostama “systeemi” puhtaalta pöydältä kehitettynä? Olen valinnut metatekoälyn käsitteen niin, että se sallii kaikki hienot ideat sisäänsä. Se on ajattelua “from scratch”. Silloin voidaan käyttää kaikkea parasta tietoa mitä yleensä on olemassa: Autoritääriset rakenteet tulisi poistaa, sillä valtakeskeisyys aiheuttaa kustannuksia ja harmia: politiikka ei toimi jne. Tietojärjestelmät tulisi muuttaa hierarkiasta (SAP jne) […]

  • Tieteen teko tarvitsee kiihdyttäjän; sellainen on metatiede

    Tieteenalat eivät ymmärrä toisiaan, eivätkä tiedon edistämisen parhaita muotoja On päivän selvää, että tietyt tieteen alat ja tietyt käytännön alat ovat pisimmällä tiedon jalostuksessa, kierrätyksessä ja integroinnissa. Itse olen tehnyt keksintöjä transformaatioteknologiassa, translaattoreissa, väitöksen formaalien kielten ymmärtämisen tehostamisessa ja mallintanut satoja kohteita eri tavoin. Metatiede on luontevasti kaiken tiedon yhdistäjä. Se on tapa tutkia ja […]

  • Arkitodellisuudesta metafyysinen kysymys: elämmekö kuplassa, vain itseämme ajatellen?

    Homo Sapiens tarkoittaa “viisas ihminen”, mutta olemmeko viisaita? Vai elämmekö kuplassa, josta kunnolla ei näe ulos? Näitä asioita ovat tunnetusti pohtineet Platon (luolavertaus), Socrates, Aristoteles, Hegel, Kant jne. Vastuullisen ajattelun paradigma tarkoittaa sosiaalista heräämistä, sosiaalisen älykkyyden kehittymistä. Se voi tapahtua ainoastaan kahdella tavalla: asennemuutoksena ilman tietoa, tai asennemuutoksena paremman tiedon perusteella. Uskonnot perustuvat edellä mainittuun […]

  • Meta- ja systeemikaaviot yhdistelevät kaikkea, mikä vaatii huomiota – informaation uusiokäyttöä

    Tiede on jäänyt teknologiasta jälkeen Maailman parhaat yliopistot yhteenlaskettunakaan eivät pysty selittämään mitä muutoksia teknologia (IT ja some yms) ovat saaneet aikaan, puhumattakaan siitä, miten kaikki sovellukset toimivat ideoineen. Kreikan kielestä johdettu sana TEKHNE on edistynyt SOFIAn ja FRONESIS:n ohi. SOFIA tarkoittaa yleistä viisautta. FRONESIS on kyky ajatella, miten ja miksi meidän tulisi toimia muuttaaksemme […]

  • Kaikesta on hyvä lähteä laajentamaan käsitystensä rajoja “Vielä kaikemmalla teorialla”

    Ken Wilberin kaiken teoria osoittautuu köykäiseksi Wilber ei koskaan opiskellut pitkälle, joten hänen käsityksensä Integral theory ei täytäkään kovin monen koulukunnan käsityksiä, mitä on “kaikki”, Esim. atomitutkijoiden mielestä alkuräjähdyksen tunteminen antaisi kaiken tiedon. Tässä videossa (22 min) lähdetään osin hänen teoriastaan, mutta visualisoinnilla ja semantiikalla ylitetään hänen teoriansa “tuhatkertaisesti”. Maailma ei ole niin yksinkertainen, että […]

  • Holarkian leviäminen edistää vastuullista ajattelua sekä metatekoälyä

    Holarkia on “ajattelun kiitorata” Tehokkaimmin tieteenaloja ja käytännön maailmaa kuvaa holarkiana tunnettu ajattelun tapa, jossa jokainen holon on tavallaan sekä osa että kokonaisuus. (sama idea on tosin atomismissakin, mikä oli väitökseni idea). Ajattelun kiitoratoja tarvitaan siirtymään tasolta toiselle: kokonaisuudesta osiin sekä osista toisiin ja osista kokonaisuuteen. Se on kaiken ymmärtämisen teoria, ja Wilberin AQAL – […]

  • ENNUSTUS: Metatiede on heikko signaali, joka joskus puhkeaa kukoistukseensa

    Semanttisesta webistä piti tulla luonteva älykäs harppaus html-tasolta, mutta kuinka kävi? Idea on semanttisella webillä erinomainen: semantiikan jakaminen, mutta toteutuksesta tuli äärimmäisen monimutkainen. Teknologia ei ole ollut kypsää siihen, toisin kuin edeltäjällään (htlml), joka sekin on muuttunut äärimmäisen sekavaksi kielten ja esitystapojen viidakoksi. Tiede ei arvosta monimutkaisuutta. Sen sijaan se arvostaa linjakkaita käsityksiä, joilla on […]

  • Koheesio on tunnusomaista parhaalle yhteiskuntamallille; uskallatko lähteä tähän mukaan?

    Akateeminen keskustelu on kuollut ja yrityksillä näyttää olevan kovat piipussa Mitä siitä seuraa kun organisaatiot sulkeutuvat omaan missioonsa? Ei ainakaan yhteistä kehittymistä. Metayliopisto on kaikkien toimijoiden kaveri, sillä tiedekäsityksensä on korkeammalla (pidemmällä) kuin perinteisesti yliopistoilla, ja aidosti monialainen (metatieteellinen). Se antaa mahdollisuudet nähdä koko tieteen ja kaikki saavutukset myös kulttuurien näkökulmasta. Yrityksillä vastaavasti on paineita […]

  • Oppimisen, kehittymisen ja tutkimuksen yhteinen onnistumisen tila; Miten superälykkyyttä voi lähestyä analyyttisesti?

    Superälykkyyttä ja systeemisyyttä pitäisi Suomessa tutkia ja kehittää järjestelmällisesti Samalla tapaa kuin huippu-urheilua tutkitaan (Kihu, urheiluopistot ja liikuntatieteellinen tdk) ammattimaisesti parhaiden tavoitteiden saavuttamiseksi kisakentillä, pitäisi älykkyyttä ja systeemisiä ratkaisuja kehittää merkittävillä summilla kansallisesti, koska viisastuminen yhteiskunnan hankkeissa ja organisaatiomalleissa toisi hyötyä kaikkialle – lopulta koko Suomelle monien mittareiden parantumisena. Urheilu ei varsinaisesti tuota mitään, koska […]

  • Huippututkijat avaisivat tutkimuksen luovuudelle ja dialogille; kirjareferaatti Bohm & Peat

    Vuosikymmenien aikana koulutuksen maailma kehittynyt väärään suuntaan Ydinfyysikot D. Bohm ja D. Peat kirjoittivat 1980-luvulla huippusuosion saavuttaneen kirjansa “Science, Order & Creativity”. Nämä kolme sanaahan ovat tavallaan vastakohtia, arkisessa mielessä. Nämä herrat sovittivatkin nämä sanat yhteen palvelemaan uutta tutkimuksen harjoittamista, millä olisi valttina nopea ideoiden hyödyntäminen laajemman yhteisön ansiosta kohti uudenlaisia ratkaisuja. Tämä salliva kehityksen […]

  • Mitä Suomen tekoälyssä oikein tapahtuu? Analyysiä AI DAY – päivän perusteella

    Vain yksi yliopisto järjestää tekoälytapahtumia Suomessa, yhden päivän ajan? Tekoäly on noussut kansan ja poliitikkojen suosioon, mutta tutkimus ja sovellukset ja osaaminen laahaavat perässä. AI DAY – tapahtuma näytti olleen aneeminen (itse en lopulta sinne mennyt). Joukko professorien luentoja ja muutama yritys. Suomen kaupungeista Espoolla on ainakin oikea asenne. Kaupungeista voikin tulla teknologian vetureita tulevaisuudessa, […]

  • Pikku-ukko näyttää sinulle tieteenfilosofian perusasetelman

    Ideointi kaiken parantamiseen lähtee uskomuksen todistamisesta “Tieto on hyvin perusteltu, tosi uskomus” (Ilkka Niiniluoto). IT-alalla metametataso kuvaa yleisintä tiedon muotoa, ontologiaa ja sen tuloksia. Neurologiasta tiedämme, että ihmisellä on aivoissaan miljardeja aivosoluja, joista jokaisessa on kymmenisen tuhatta synapsia ei kontaktia. Jokainen aivosolu toimii kuten tämä video. Siinä on holarkian nerokkuus näkyvillä, samoin Metayliopiston keskeisin sanoma. […]

  • Taantuvan yhteiskunnan herättäminen henkiin: Sosiaalinen innovaatio, olkaa hyvät!

    Kybernetiikka opettaa Sinua, jos haluat oppia… Mikä olisi kaikkien aikojen positiivinen harppaus yhteiskuntamme kannalta? Tietysti yhteisöllisyyden ja yhteistoiminnallisuuden löytyminen vahingollisen kilpailun ja sotaisen asenteen tilalle. Saahan sitä unelmoida. Jos yliopistot haluaisivat tätä opettaa, se parantaisi valmistuneiden asenteita, loisi positiivista mielialaa ja vähentäisi synkkyyttä (lynkkausmielialaa esiintyy liikaa). Systeemiajatteluun voidaan yhdistää kaikki hyvät tavat ja teoriat Jos […]

  • Haluavatko yliopistot pysyä autoritäärisesssä moodissaan? Kansa ei tarvitsisi pakko-oppia

    Yliopistot jäävät helposti hierarkiansa vangiksi Jokainen akateeminen persoona tietää paitsi yliopistojen kolme tehtävää, myös sen tiukan kurin, ahtaat ajattelun rajat ja määräykset, joilla kontrolloidaan opiskelijaa koko ajan. Vuosikymmenien aikana tilanne on muuttunut väärään suuntaan, ja syynä ovat pankkikriisit ja muut talouden pakotteet ja leikkaukset. Samalla henkilökuntaa on vähennetty. Opiskelijasta on tehty kone, ja divergentin ajattelun […]