Kategoria: Yhteiskunta

  • Gutenbergin parenteesi: Laajin kuva globaaleista informaation haasteista

    Nykyistä informaatiotulvaa, poliittisen viestinnän kompurointia (Suomen hallitus), veroparatiisikytkentöjä ja erittäin spekulatiivista tiedottamista yrityksiltä (Volkswagen ja monet muut) tai ex-Talvivaaran haasteita voi parhaiten ymmärtää hankkimalla perspektiiviä ajassa taaksepäin. Gutenbergin parenteesi on erinomainen apuväline ymmärtää mitä teollisuuden ajan alusta lähtien ihmisille, viestinnälle ja informaation laadulle on tapahtunut. Sen aiheuttamiin ilmiöihin törmää näköjään töissä päivittäin. Ihminen ei ole […]

  • Millainen kokonaisuus Suomen yliopistoista muodostuu?

    Suomessa mietitään kuumeisesti uutta toimintapistettä yliopistoille. Aiheesa voi lukea mediasta, joten ei siitä tässä enempää. Alla ryhmittely Suomen tiedekunnista GoodReason – kaavion mukaan. Tiedot on koottu wikipediasta artikkelista Yliopistolliset tutkinnot Suomessa. Kaavion periaate on selostettu toisaalla näillä sivuilla. Mitä hyötyä tällaisesta kaaviosta voi saada? Jos suoranaista hyötyä ei saa jakamaan ihmisiä luokkiin ja ominaisuuksiin, kuvan […]

  • Mikä on vaikeinta tulkittaessa yhteiskunnan ongelmia?

    Yhteiskunta on muuttumassa entistä heikommin ennakoitavaan suuntaan, vaikka tietyt selkeät megatrendit muokkaavat rakenteita omalla urallaan. Kaaos ja kompleksisuus lisääntyvät politiikassa, taloudessa, yhteiskunnan verkostoissa ja ilmastomuutos vaikuttaa säähän, maanviljelykseen, satoihin jne. Ylen sivuilla Hannu Tikkala esitteli (10.4.2016) erityisen havainnollisella tavalla tulevan Fennovoiman ydinvoimalan vaiherikasta historiaa ja ihmissuhdeverkostoa, joka lopulta kaiken on saanut aikaan. Kun pääurakoitsija on […]

  • Posteri–presentaatio kohti “kaiken ymmärtämistä”

    Mikä olisi sujuvin tapa ymmärtää kaikki? Ylioppilaskirjoituksissa moni ahkeroi kirjoittaa 7,8 jopa 11 laudaturia? Se ei kuitenkaan ole kovin paljoa suhteessa kaikkeen maailman tietoon, eikä edes syvällistä. Tänään otin Sammyn kanssa muutaman videon Meta-yliopiston meta-ajattelun mallista, mitä varten tein aamulla kolme posteria. Ne ovat kuvassa alla: Mihin Metayliopisto pyrkii? Understanding “everything” via Wikipedia Mihin Metayliopisto […]

  • Millaisia haasteita Sitran uusi kilpailu tuo esille?

    Sitran avaama kilpailu Ratkaisu 100 on mainio ajatusten herättelijä, vaikka sen tuottamasta hyödystä vielä ei tietoa olekaan. Kisan valmisteluun pääsee täältä. Esityksiä varsinaiseksi aiheeksi on tullut satoja. Niille voisi myös tehdä systeemisen analyysin, mikä kuvastaisi ihmisten mielenkiintoa ja “kipupisteitä”. Maria Kultanen esittää korkeakouluopiskelijana ihan tyypillisen, mutta silti raflaavan kysymyksen: “Informaatio lisääntyy – lisääntyykö tietämys?” Se […]

  • Juha Sipilän kaaviotekniikka ei yllä systeemiselle tasolle

    Viime viikolla uutisoitiin Turkin ja EUn välisestä sopimuksesta, missä turvapaikanhakijoita siirretään takaisin Kreikasta Turkkiin, vähän kansallisuudesta riippuen, ja vastaavasti syyrialaisia tuotetaan Kreikkaan jokaisen siirretyn tilalle. Brysselin kokouksessa pääministeri Sipilä palautti muististaan visualisointitaitojaan ja piirsi kaavion, mistä totesi uuden sopimuksen todella vaikeaksi saada toimimaan. Varmaankaan kukaan muu Suomen ministereistä ei olisi pystynyt samaan (kuin hän IT-ammattilaisena), […]

  • Jan Vapaavuoren näkemys kilpailukykysopimuksesta ja systeeminen tulkinta

    Äskeisellä elinkeinoministerillä Jan Vapaavuorella on näköalapaikka Suomeen Euroopan tasolta. Kunnostauduttuaan telakkateollisuuden pelastajana hän ymmärtää mitä Suomelle pitäisi tehdä (haastattelu Areenassa). Sehän tarkoittaa elinkeinoelämän kehittämistä, jolloin kaikenlainen sopiminen perustuu tilanteeseen: ensin kunnon hankkeet käyntiin ja sitten sovitellaan tulot ja menot ja resurssit. Jos samaan sopimuskehikkoon yhdistetään valtakunnan kaikki ammatit ja toimialat ja yritykset, se muistuttaakin hyvin […]

  • Venäjän talous ja termodynamiikan alkeet

    On vaikea kuvitella yhteyttä termodynamiikan ja talouden välille, mutta systeemeitä on vuosikymmenet kuvattu tämän fysiikan haaran avulla ja kun talous on systeemi, silloin pitäisi olla yhteys Venäjänkin taloudesta termodynamiikkaan, ainakin teoriassa. Venäjän talouden ongelmia nuori ekonomisti, Zukovski, rajasi selkeään tapaan kolmi-dimensioisesti (Hesari): a) suhdannekriisi b) rakennekriisi ja c) järjestelmäkriisi. Suhdanneongelma on hänen mielestään suureksi osaksi […]