Kategoria: IT yhteiskunta

  • Voiko Supertiede saada virallisen tieteen aseman? Tässä videonäyte katsottavaksi.

    Tarvitsemme erinomaisuutta kuvaavia sanoja erotuksena tasapäistävään “mössöön”, joka uhkaa tukahduttaa ajattelun. Kaikki yrityksetkään eivät ole yhtä hyviä, sillä jotkut ovat ylivertaisia (huonot joutuvat lopettamaan). Suurin osa tieteenaloista polkee paikallaan. Kuka muistaa viimeisimmän mullistuksen filosofiassa tai psykologiassa? Huippu-urheilu tähtää “mullistuksiin”, tarkoittaen maailmanennätyksiä ja mestaruuksia sekä olympiavoittoja. Tieteen ja IT-alan mullistukset ovat olleet valtaisia verrattuna yksittäisen ihmisen, […]

  • Tiedollisen kehittymisen paradigma: oppimisesta kehityshankkeisiin asti

    Koulutusjärjestelmä on valitettavasti altis taantumaan (sir Ken Robinson), koska opettajilla ja kouluttajilla on kymmenien vuosien työuransa taipumus jäädä oppimaansa tietoon ja siksi yhteiskunnan muuttuessa nopeasti vuosi vuodelta jäädään jälkeen siitä mikä on teknologian ja yksityisen sektorin eturintama. Oppimisen, kehittymisen ja viestinnän paradigma Videossa alustataan metodologiaa, jota käyttäen yhteistyö kehittyisi, oppiminen ja opetus systematisoituisi ja saataisiin […]

  • Suomen tutkimusinfrastruktuuri ei riitä kehittämään käsitystä tekoälystä

    Vuodesta 2008 alkaen Suomen investoinnit ovat jääneet verrokkimaista jälkeen. Koska kehityshankkeisiin ei ole ollut varaa, kilpailu niistä on saanut käsittämättömät muodot. Kunnon tutkimusta ei ole ollut mahdollista tehdä yhdistellen toimialoja ja näkemyksiä, mikä on luovuuden ehdoton edellytys. Kriittinen arvio Arvostelen tässä videossa (41 min) Suomen Tekoälyaikahankkeelle jätettyä “Käsitekarttaa”, joka toi esille 10 kompetenssia, mutta tosi […]

  • Nostalgiakuva: Ohjelmistorobotti (v. 2001) ja translaattorigeneraattorin patentti

    Metayliopiston kehitys sai alkunsa vuonna 2000, kun Jyväskylän Teknologiakeskus lupasi tuntuvan rahoituksen kielioppiteknologian hankkeelle (hakija SwMaster Oy). Olisin halunnut edetä optimointipuolelle, mutta lupasivat niin hyvää, että aloitimme hommat, ja saatiin alkurahoitusta. Minua houkuteltiin patentoimaan kielitietämys, ja se onnistuikin. Kuvassa persoonallinen softarobotti, jolla on valtava määrä hienoja ominaisuuksia. Kun siihen lukee kielen kieliopin, robotti ymmärtää heti […]

  • Metatekoälyn ideavuolaus; ajattelun ja tietokoneen vapausasteet käyttöön

    Yhteiskunnan kehittäminen on muuttumassa haasteelliseksi Poliittiset järjestelmät näyttävät olevan kriisissä. Maailman talousfoorumi kertoo miksi (joka vuotisessa riskiraportissaan syitä). Onko olemassa mitään korkeamman tason menetelmää, jolla mitä tahansa vakavaa ongelmaa pääsisi formuloimaan objektiivisesti kohti ratkaisua? Systeemiajattelua on esitetty siihen jo kymmenet vuodet, mutta suosio näyttää hiipuneen, ja se johtunee elämän hektisyydestä, Ihmiset eivät ehdi ajattelemaan. Metatekoäly […]

  • Ohjelmisto-ongelmien formulointi ja ratkaisu: Päättelytekniikka vikojen eliminointiin

    Miten IT-ala voisi kehittyä dynaamisesti joukkoistamisen ja tutkimuksen keinoin? Oheisesta kuvasta klikkaamalla aukeaa kirjani vuodelta 2011, joka geneerisellä tavalla opastaa etsimään koodista vikoja ja korjaamaan ne; osittain myös todistamaan sitä oikeelliseksi. Yritin markkinoida ideaa Suomessa Nokiallekin, mutta johtoryhmänsä ei ymmärtänyt holistisen tietämyksen lisäämisen tarvetta, koska olisivat halunneet sen sijaan tuoreelta IT-alan tohtorilta kapea-alaista niche-tuotetta, minkä […]

  • Kirja avaa näkymiä tekoälyyn; Vastuullisuus, tuottavuus ja integraatio sen ytimeen

    Konstruktiivisessa tutkimuksessa tekoäly nähdään positiivisena kohteena tuottamassa kontribuutiota Vastuullinen tekoäly on Metayliopiston esittämänä paitsi monipuolinen systeeminen ajattelun tapa yhdistämässä ihmistä ja konetta, myös idearunko harppaamaassa yhä seuraavalle ja sitä seuraavalle askelmalle. Se ei siis ole pelkästään teknologiaa, kuten 99% alan esityksistä on. Missio ei ole vielä valmis; opittavaa ja elämää on vielä paljon jäljellä 🙂 […]

  • Kaikesta on hyvä lähteä laajentamaan käsitystensä rajoja “Vielä kaikemmalla teorialla”

    Ken Wilberin kaiken teoria osoittautuu köykäiseksi Wilber ei koskaan opiskellut pitkälle, joten hänen käsityksensä Integral theory ei täytäkään kovin monen koulukunnan käsityksiä, mitä on “kaikki”, Esim. atomitutkijoiden mielestä alkuräjähdyksen tunteminen antaisi kaiken tiedon. Tässä videossa (22 min) lähdetään osin hänen teoriastaan, mutta visualisoinnilla ja semantiikalla ylitetään hänen teoriansa “tuhatkertaisesti”. Maailma ei ole niin yksinkertainen, että […]

  • Amerikkalaiset tuumasivat v 1492, että Kolumbus löysi väärän meren. Löytöretkeilyä tietoon

    Mikä ihme on synnyttänyt Metayliopiston? Suomessa on noin 20 yliopistoa ja 40 ammattikorkeakoulua. Eikö se riitä, että maa menestyisi, ja saavutettaisiin riittävästi vaurautta maalle ja kilpailukykyä bisnekselle? Yli 30 vuotta työelämässä olleena ja yhteiskunnan puistattavia epäonnistumisia seurattuani tuntuu päin vastoin siltä, että pitäisi kysyä, etteikö vihdoin löytyisi päättäjiksi henkilöitä, jotka eivät jatkuvasti töppäilisi? Päättäjien osaamistaso […]

  • Kaikki viestintä mediassa on tekstipainotteista, miksi? Teksti ja puhe luonnollisella kielellä ovat tunnetusti kielten hierarkian huipulla, ja alttiina väärinkäsityksiin, erittäin raskaita lukea (varsinkin lakiteksti), hankalaa verrata ja ylläpitää, mutta kun siihen on helppo laittaa höysteeksi epävarmuutta ja uhoa, eikä se vaadi koulutusta, tämä vanha infon muoto edelleen dominoi meitä. Metayliopisto motivoi kaikkiin modernin tekniikan keinoihin […]

  • Periaate-ehdotus tekoälyn uuden paradigman muodostamiseen: 4. aalto on holistinen ja systeeminen

    Konstruktiivisen tutkimuksen tarkoitus on demota tulevia ratkaisuja Parhaat tutkimukset ovat näkemistä eteenpäin kymmenien vuosien päähän, eikä niinkään jonkun valmiin sovelluksen kokeilua (kuten neuroverkkotyökalu). Metayliopistolla on mahdollisuudet itsenäisenä yksikkönä keksiä sellaista, mikä virallisessa tutkimusinfrassa osoittautuisi mahdolliseksi. Ketterintä kehitystä ja tutkimusta on proaktiivinen ajattelu. Holistisuutta ei voi kunnolla lähestyä tuntematta tieteenfilosofiaa tai ainakin omaa alaansa tarkoin, ja […]

  • Pika-analyysi mikä tekoälyn aalloissa 2 ja 3 pettää; Metayliopisto esittelee holistisen AI-paradigman: Aalto 4

    Uudenlainen konstruktiomme kelpaan esikuvaksi tulevien sukupolvien tekoäly- ja palvelutoteutuksille. Symbolinen tietokoneen ohjelmointitapa syntyi Alonzo Churchin toimesta jo 1950-luvulla ja johti Lispin kautta menestyksekkääseen teknologiaan, mitä monet eivät tunnista sovelluksissaan, sillä eivät tunne sitä. Wolfram Alpha on erinomaisen laaja ohjelmisto siitä esimerkkinä. Neuroverkkoihin perustuva aalto 2 on saamassa voimakasta kritiikkiä. Syväoppiminen ei näytä toimivan, tai se […]

  • Miten sujuu palvelujen ja IT:n integraatio Suomessa? Virosta oppia

    IT – ala on maailmanlaajuisesti romahdustilassa Viime vuosisadan huikean kehityskaaren (Mooren laki, Internet, Mobile ja some) jälkeen kyberneettinen maailmamme on jäänyt jauhamaan “purkkaansa” paikalleen. Paljon näyttää bittejä virtaavan, mutta teknologista edistymistä ei softan alueella juurikaan näy. Laitetekniikka sentään kehittyy, mutta somesta on tullut kuin sätkivä ruumis, ilman kognitiivista tehoa kehittämiseen. Viron IT-väylä oli siinä mielessä […]

  • Systeemisin maailmankuva ikinä; tämä poster esittelee todellisuuden kuvaajan parhaiten

    Suomen kiperin ongelma on, ja tulee aina olemaan sosiaali- ja terveyspalvelu-uudistus. Metayliopistolla on ainutlaatuinen metodologia lähestyä tätäkin haastetta sekä ylhäältä että alhaalta ja asiakastarpeista sekä resurssien haasteista. Kaiken tämän “ihanuuden” tarjoaa systeemisyys sekä meta-kognition käsite sekä IT-ajattelusta perityt tekniikat. Lisäksi kybernetiikka antaa runsaasti teoria- ja menetelmätukea kun on tutkittu järjestelmien ohjattavuutta, oppivuutta, rakenteita, hierarkiaa, verkostoja, […]

  • Ratkaisuja IT-alan sisäiseen viestintään ja kehitykseen; Metatiede

    Meta – etuliite valloittaa maailman Havaintojeni mukaan meta-sanan käyttö etuliitteenä yleistyy ihan kaikkialla. Kielteinen merkitys tarkoittaa “vain metapuhetta”, eli asiaan ei oteta omaa kantaa. Positiivinen merkitys “metaviestintä” on vaikuttamisen metodi, johon jokainen voi sisältönsä upottaa. Sellaista juuri maailma kipeästi tarvitsee, että yhteisen semantiikan mukaan näkisimme erilaisia mielipiteitä, käsityksiä ja tieteen uusia linjauksia. Metayliopisto saattaa olla […]

  • Täyttyvätkö odotukset tekoälyn suhteen; koneoppiminen suurissa saappaissa?

    Mitä tarkoittaa “konsepti”, entä koneoppimisen konsepti? Metayliopisto jakaa videonsa jatkossa kuuteen ryhmään: ongelma ja haaste selvittelevät “ulkoista maailmaa” eli holismia (myös noema), konsepti selvittelee tiettyä teemaa ja kolme seuraavaa käsitetasoa jonkun teeman määrittelyä, suunnitelmatasoa ja toteutumista. Tässä otetaan käsittelyyn tekoälyyn kuuluvan koneoppimisen konsepti. Valitettavasti itse aihe on irrallinen, koska se ei liity suoraan tietoon (kognition), […]

  • Kriittinen analyysi aiheesta lohkoketju. Sen piti turvata bisnes, mutta onko se itse heikoin lenkki?

    Lohkoketju on liiketoiminnan metodi, jonka laajuutta ja merkitystä pohditaan (2018) monessa äänensävyssä. Ihmiset eivät osaa keskustella siitä, ja sen takia rahoituksia ohjataan vääriin kohteisiin ja kallispalkkaiset ihmiset joutuvat ihmettelemään konsulttien luentoja, joita eivät alkuunkaan ymmärrä. Metayliopisto haluaa palvella heitä; tosin tämä esitys ei ole ihan helpoimmasta päästä. Lohkoketju liittyy Internettiin, bitcoin-valuuttaan, maksamisen logiikkaan ja sopimusten […]

  • Tekoälyaika: selkeän rakentava käsitys ylen monimutkaiseen aiheeseen

    Suomi on alkanut profiloitumaan Tekoälyssä, rakentamaan imagoa jopa huippumaan tasolle asti (linkki). Suomessa on muutamia vahvoja aloja, joita se varmuudella hyödyttäisi, ja mistä saisi varmaan rahoitusta tutkimukseenkin. Onnistuminen edellyttäisi, että tiedetään mitä tämä vaikeaselkoinen sana oikein pitää sisällään ja kuinka orgaisoituminen huippumaan tasolle asti olisi mahdollista. IT liittyy jo kaikkeen, entä kohta tekoäly? Auttaakseni tätä […]

  • Ansaitsemme paremman tulevaisuuden: kriittinen analyysi ja ehdotus harkitun muutoksen käynnistämiseksi

    Tulee usein mietittyä, että tämän päivän aikuisissa (työntekijöissäkin) näkee päiväkerhonsa opit imeneen lapsen vaikutukset vielä vuosikymmenten ajan. Onko siellä kasvatettu yhteisölliseen ja rakentavaan ihmiskäsitykseen vai onko annettu liikaa löysää yksilöllisyyden suuntaan? Miten yleensä työmarkkinoilla, miten organisaatioitten johtoon joutuukin usein liian kapea-alaisia ja jopa narsistisia yksilöitä? Lähes jokaisessa Euroopan maassa on jonkinlainen valtakriisi meneillään. Senkään takia […]

  • Kriittinen käsitys Lean – ajattelusta

    Nykyään koulutuslaitokset tarjoavat Lean – periaatteita lähes ainoana filosofianaan: lean sitä ja lean tätä. On syytä selvittää mitä merkitystä tällä viime vuosisadan japanilaisella autonvalmistuskonseptilla on nykyaikaan: tarua vai totta, faktaa vai fiktiota? Poimin lähdeaineistoksi pelkästään yhden kirjan, Sari Torkkolan kirjan Lean asiantuntijatyön johtamisessa, koska tämä kirja on palkittu monellakin foorumilla parhaana Lean-kirjana ja tietohallintojohtajan kirjoittamana […]

  • Systeemiajattelun monipuolisuus ja kybernetiikan selitysvoima kohtaavat uudessa kirjassa

    Kirjallani on TYYTYVÄISYYSTAKUU pääkriteereillään. Ne ovat uutuusarvo, visuaalisuus, konkreettisuus ja kattavuus. Nämä ovat myös tieteen pääkriteereitä. Ajattelu ei kuitenkaan tapahdu itsestään. Tarvitaan se ajattelija sekä osapuolet, jotka keskenään panevat yhteiskunnan kuntoon. Lyhyt tiivistelmä kirjasta videona (11 minuuttia). Video on Metayliopiston Youtube-kanavassa, minne jatkossa videot tallentuvat.

  • Maailmanlaajuisten systeemisten huolten ratkaisu, osa N

    Yhteiskuntakybernetiikan sarjani jatkuu… Laatu paranee sadannen yrityksen jälkeen 🙂 Tämä video on siis erilainen mitä Deming-logiikkaan pohjautuvat. Tässä esitellään uuden kirjan teemoja aiempaa havainnollisemmin: tehokkaammin, nopeammin. Video sijoittuu Youtubessa Metaliopiston kanavaan. Kirjan ostoa harkitsevien on hyvä katsoa tämä läpi. Kysymys on erittäin isosta asiasta, systeemisestä, monikäyttöisestä metodiikasta, ja kirjasta, jollaista ei löydy mistään tietolähteestä. No […]

  • Suunnittelun tiede avaa suunnittelun solmut ja esittelee ideat

    Design Science on IT-alan tutkimuksen käsite, joka esittelee käytännön relevanttiuden ja tietämyskannan välisen yhteyden. Tämä aihe kuuluu informaatioteknologian koulutuksessa vaativimpaan sarjaan. Sen idea on niin selkeä ja lupaava, että se sopii mielestäni laajennettavaksi mille tahansa alalle, varsinkin jos siellä hyödynnetään IT:tä ainakin osittain. Ihmisen suunnittelemaa keinotekoista käsitettä nimitetään artefaktaksi. Systeemiajattelussa systeemi on artefakta (artifakta). Kun […]

  • Voiko ketterää ohjelmistoprosessia parantaa systeemiajattelulla?

    Vuosituhannen vaihteessa ohjelmistoalalla koettiin kummia, kun pienehkön, mutta aktiivisen IT-alan osaajaporukan toimesta julkaistiin Agile manifesto, josta tuli kuin uskonto. Se pistikin alan kirjat ja ohjeet uusiksi. Ketteryyden piti olla viitoittaja miten tulevaisuudessa koodia tulee tehdä. Agile on sen jälkeen kokenut kovan nosteen, mutta tappioitakin on syntynyt — kuten asiaan yleensä kuuluu. Lean – ajattelua tarjotaan […]