Tieteen teko tarvitsee kiihdyttäjän; sellainen on metatiede

Tieteenalat eivät ymmärrä toisiaan, eivätkä tiedon edistämisen parhaita muotoja

On päivän selvää, että tietyt tieteen alat ja tietyt käytännön alat ovat pisimmällä tiedon jalostuksessa, kierrätyksessä ja integroinnissa. Itse olen tehnyt keksintöjä transformaatioteknologiassa, translaattoreissa, väitöksen formaalien kielten ymmärtämisen tehostamisessa ja mallintanut satoja kohteita eri tavoin.

Metatiede on luontevasti kaiken tiedon yhdistäjä. Se on tapa tutkia ja kehittää, missä tutkimuskohteena on itse tiede. Jopa Wikipedia on esimerkki siitä, miten yhdistäminen tapahtuisi sanastoja käyttäen, mutta tarvitaan joustava tapa yhdistää merkityksiä ja systeemisiä rakenteita, joita Metayliopistonkin tekniikoilla voi luoda vaikkapa aidan seipäästä tai kottaraisen lennosta 🙂

Metatiede avaa siis ovet tieteelle nopeutua samaan tapaan kuin ohjelmistoala koki mullistuksen viime vuosituhannen lopulla (UML, Rational Rose ja lukuisat muut softan kehityksen välineet). Tätä eivät ihmistieteiden kehittäjät vielä tiedä. Se muuttaisi psykologian, filosofian, kognitiotieteen, kasvatustieteet ja kymmenet muut tieteenalat, jos he oppisivat käyttämään systeemisyyden ja kognition parhaita oivalluksia. Suomessa metatiedettä ei ole (ennen Metayliopistoa) koskaan tuotu esille.

Metatieteen manifesti

Tärkeimmät kuusi kohtaa ovat:

  1. Metatiede on metodiikka kehittää tieteen teolle luonteenomaista tapoja sovellettaviksi kaavioina ja muina malleina tietotekniikkaakin hyödyntäen.
  2. Metatiede muuttaa tieteen hypoteesejä, aksioomia ja teorioita havainnolliseen muotoon.
  3. Metatiede on keskustelevaa korostaen kommunikoinnin roolia edistymisen välineenä.
  4. Metatiede hyödyntää videoita ja narratiiveja luovuuden välineinä.
  5. Metatiede tunnistaa monia totuuden ja kehittymisen tasoja, joista tietyistä muodostuu parhaiten verifioidut teoriat maailmanlaajuiseen levitykseen.
  6. Metatiede ei ole autoritääristä, vaan osaaminen tunnistetaan ideoiden ja tulosten hyvyyden mukaan.

Metayliopisto on tehnyt jo lukuisia videoita perinteistä tieteentekoa kritisoiden, siteeraamalla mm. Bohmin ja Peatin ajatuksia sekä IFSR-yhteisön (systeemitieteet) näkökulmia, jotka ovatkin täysin tämän manifestin mukaisia.

 

Näin se maailma muuttuu Eskoseni…