Tekoälyaika: selkeän rakentava käsitys ylen monimutkaiseen aiheeseen

Suomi on alkanut profiloitumaan Tekoälyssä, rakentamaan imagoa jopa huippumaan tasolle asti (linkki). Suomessa on muutamia vahvoja aloja, joita se varmuudella hyödyttäisi, ja mistä saisi varmaan rahoitusta tutkimukseenkin. Onnistuminen edellyttäisi, että tiedetään mitä tämä vaikeaselkoinen sana oikein pitää sisällään ja kuinka orgaisoituminen huippumaan tasolle asti olisi mahdollista.

IT liittyy jo kaikkeen, entä kohta tekoäly?

Auttaakseni tätä prosessia, kokosin 30 vuoden kokemuksellani yhteenvetoa, tein kartoitusta yleisimmistä tietolähteistä ja loin muutamia malleja tästä hankkeesta, itse aiheesta sekä lempiajatuksestani, mikä on tietämyksen integrointi. Metayliopiston videoblogisarja on eräänlainen pioneerityö tietämyksen integroinnissa. Tämän voisi jatkossa liittää Wikipediaan ja yleisiin joukko-ongelmanratkaisuprosesseihin sekä IT-työkaluihin. Abstraktiotasojahan voi aina sopivasti säätää.

Olen ollut arviolta 40 tekoälykonferenssissa ympäri maailman. Näin huimat nousut, jopa viidennen sukupolven tietojärjestelmähankkeen, joka meni aivan överiksi (tarkoitus hyvä). Suomen ja Tekesin Tekoälyohjelma epäonnistui 1990-luvulla tietyistä syistä. Suomen osaaminen on rajoittunut neuroverkkoteknologiaan, millä alueella Teuvo Kohonen on kyllä saanut aikaan mainiota jälkeä. Kansainvälisissä konferensseissa alan kategorioita tunnetaan 34 kappaletta. Suurinta osaa niistä ei Suomessa tunneta, eikä Wikipediakaan tunnista isoa kokonaiskuvaa, Metayliopiston hahmottelemaa visiota.

Video on kestoltaan 43 minuuttia. Se on tarkoitettu kaikille, jotka vimmatusti yrittävät ymmärtää mistä tässä kaikessa on kysymys