Systeemisyys on kaikkeuden paras selittäjä: Opas yhteiskunnan muotoon ja sisältöön


On hyvä selittää perusteita yhdestä tärkeimmistä tieteen piirteistä: mitä systeemisyys on ja kuinka se liittyy meidän todellisuuteemme.
Suomessa tunnetaan nähtävästi kolme käsitystä systeemiajattelusta: Systeemianalyysin laboratiorion matemaattinen suuntaus (operaatiotutkimus), saman osaston filosofinen suuntaus (Esa Saarisen systeemiäly) sekä ohjelmistoalalla viljelty Vanguard – tekniikka, joka korostaa IT-alan tiettyä johtamiskäytäntöä. Systeemien teoria nostetaan joissakin amatööripiireissä lähinnä kaaosteorian vierelle ihmeteltäväksi. Syvällisempää tai moniulotteisempaa ja laajaa käsitystä näistä neljästä lähteestä ei löydy.

Tässä lähden liikkeelle kaikkeuden käsitteestä, mistä on hyvä haarautua systeemien taksonomiaan ja yhteiskuntaan pääpiirteineen. Tämä video on alkuosaltaan (ensimmäiset 5 minuuttia) tehokas ja helppo opas analyyttiseen ajatteluun: ongelman osittamiseen osiensa avulla.

video_systeemisyys

Videossa esitetään Demingin jaksoon perustuen logiikka: ACT: mitä kaikkeudella tarkoitetaan, PLAN: miten suunnitella tapa kaikkeuden hakemiseen ja etsimiseen, DO: seuraavaksi demonstroidaan tätä vaihetta (kukin itse tekee parhaansa) ja STUDY: lopputarkastelussa pohditaan yhteiskunnan periaatteellisia ongelmia.

Jokainen kiinnostunut voi miettiä näillä keinoin mitä tahansa osajoukkoa maailmasta, ja niitähän on ääretön määrä. Systeemiajattelulla on näin mahdollisuus syventää keskustelua ja ihmisten välistä ymmärrystä: kukin selittää kollegalleen oman Demingin ympyränsä tuloksineen! Jos se on tieteellisin perustein laadittu, tuloksella on tieteellistä arvoa.

Syntynyt maailmankuva

Kohteiden abstrahointi systeemeinä ja erityisesti Viable system – käsitteenä yksinkertaistaa meidän jokaisen maailmankuvaa erittäin paljon: tarvitsee tietää vain ne kohdat, jotka ovat ongelmallisia. Niiden säätelyyn ja koordinointiin tarvitaan silloin menetelmä. Miksei Stafford Beerin ehdottama tapa kelpaisi? Sitten tarvitaan enää vahvaa johtamista, mutta se voikin olla liian kova vaatimus siellä, missä ristiriidat haittaavat edistymistä.

Ihmisten välisestä joustamisesta maailman ongelmien ratkaisemisessa vain on kysymys, ei mistään muusta. Se on resilienssiä (Kaisa Vuorisen blogi resilienssistä täällä).

Video (66 minuuttia) on nähtävissä täällä.