Rakettitiede 6: Komputaatio, päättely, transformaatio ja tekoäly sekä global brain muodostavat jatkumon ajatella ”isosti”

Väittelin kymmenisen vuotta sitten ehkä maailman pienimmästä aiheesta, symbolista (Symbolic analysis as a methodology for program comprehension). Kehitin softan ylläpitoon atomistisen mallin prof. Saariluoman antamien vinkkienkin perusteella. Eräs suomalainen professori halusi hylätä ja estää tämän väitöksen agitoimalla Helsingistä lisää professoreita väitöstapahtumaani, missä hylkäys olisi sitten tapahtunut. Tämä agitaatio löytyy Kanavalehdistä vuosien 2007-2008 vuosikerroista.

Myös amerikkalainen IT-tutkimuksen guru IranBaxter (eräs maailman kuuluisimmista) oli skeptinen, kun siitä kerroin eräässä konferenssissa Kanadassa yli 100 ihmiselle. Seuraavana vuonna Saksassa esittelin symbolisen analyysin animaation avulla, koodin simuloinnilla. Baxter myös myöntyi siihen, että symbolin arkkitehtuuri todella toimii, niin kuin olin kirjoittanut, kukin symboli itsenäisesti omalla vuorollaan. Jokainen symboli tekee oman komputaationsa kuten IT-alan perusteoriassa on kuvattu ja jokaisen kielen semantiikassa on määritelty.Mielestäni se oli perustutkimukseen liittyvä oivallus: atomistinen semantiikka. Jos tietojenkäsittelytiedettä alettaisiin opettamaan tämän mukaan, pelinomaisesti, siitä tulisi opiskelijoille erittäin havainnollista ja helppoa (näin ei tietääkseni tehdä yhdessäkään yliopistossa).

Tämän tutkimuksen aikana ihastuin atomistisuuteen ja komputaatioteoriaan (laskennan teoriaan).

Laskennan teoria on laajennettavissa tekoälyyn asti ja vielä pidemmälle

Viime vuosien ilmiöitä on tekoälyn nostattama hurmos. IBM:n Watson – hanke on sitä eniten nostattanut, ihan hypetasolle. Jokainen ”mökin mummo” jo kuvittelee tietävänsä tekoälystä kaiken. Eilen olin sellaisessa tapahtumassa: ”kone nousee hetkessä ihmistä älykkäämmäksi”, ”koneesta tulee maailmanvaltias” jne. 30 vuotta alan töitä tehneenä (tosin perinteinen tekoäly) voi evaluoida ihmisiä heidän todellisen ja kuvitellun kompetenssinsa mukaan.

Systeemiajattelu sopii yhteen äsken kertomani symbolin taustan kanssa. Symboli ja systeemi ovat oiva käsitepari. Systeemiä tulee evaluoida, kuten 1990-oli kalliita symbolic evaluation – tietokoneitakin, jotka maksoivat miljoonia markkoja ohjelmistoineen. Onko systeemi kelvollinen vai ei? Tekoäly tulee evaluoida sen mukaan, mihin se kelpaa ja mitkä ideat ehdottomasti pitää hylätä. Systeemin näkökulma on tietämyksen monitieteellistä arviointia, mitä on kybernetiikan nimissä tutkittu 1940-luvulta alkaen. Se ei ole ollut enää muodissa, mutta nyt sen arvo kannattaisi palauttaa.

Transformaatio on monella tieteenalalla tunnettu käsite kuvaamassa muutosta ja evoluutio tarkoittaa kehittymistä uuteen vaiheeseen. Metamorfoosi on yksi sen erikoistapaus. Kasveissa fotosynteesi saa aikaan yhteyttämisen ja ihmisen soluilla on aineenvaihduntansa, metabolia. Joidenkin kvanttifyysikkojen mielestä kivetkin osaavat laskea eli suorittaa komputaatioita, koska niissä elektroinit rullaavat atomien sisällä (itse en ole vakuuttunut tästä David Deutcshen ”kivilaskukoneesta”).

Kaikki mikä muuttuu, voidaan evaluoida. Toisaalta konteksteja eli maailmankuvia voi olla paljonkin, jopa maailmankaikkeuksia voi Deutshen mielestä olla äärettömän monta (uskoo kuka uskoo…).

Oheisessa videossa (12 min) lisää kuvausta tekoälyn rajoista. Totuuden rakastaminen ja kauneuden ihanne yhdistyvät näissä teemoissa.

PS. Käsite Global Brain kuuluu myös aiheeseen: https://en.wikipedia.org/wiki/Global_brain