Politiikka henkilöityy liikaa, varsinkin EU-politiikka Kreikan suhteen


Miltä Kreikan tulevaisuus näyttää, millainen se olisi parhaimmillaan?

Videoita kehittäessäni alkaa muodostumaan GoodReason – metodiikka, missä on neljä – viisi elementtiä:

  1. Johdanto
  2. Analyysi
  3. Synteesi
  4. Epilogi

Tänään vuorossa on Kreikan tilanteen analysointi ja visiointi. Löysin täydellisen vastakohdan nykyiselle austerity – politiikalle. Se on ekosysteemi-lähtöinen ajattelu, mikä pyrkii hyödyntämään kaikki resurssit optimaalisesti ilman keskinäistä kilpailua. Onnistuuko se käytännössä, olisi johtajien ja päättäjien linjanvetoa?

Valtiolla ja EU:lla tulee olla sellainen koordinointi, ettå se saa masinoitua resurssinsa käyttöön. Se poistaa työttömyyttä ja tuo valtavasti tuottavuutta, mutta se mahdollistaisi työvoiman vähentämisen rutiinitöistä. Miten henkilöstöä silloin kierrätetään, on uudenlaisen linjanvedon paikka. Sitä työmarkkinajärjestöt nyt miettivät ajattelematta lainkaan tätä positiivista ilmiötä eli resurssien optimaalista käyttöä.

Miltä Kreikan tulevaisuus näyttää, millainen se olisi parhaimmillaan?

Täydellinen ratkaisu tämä esittämäni malli ei ole, mutta ihanteellinen ratkaisu se on.  Ihanteita tämä maanosa nyt ehdottomasti tarvitsee.

Ratkaisun laajentaminen

Tämä videosarja on voimannäyttö systeemiajattelun puolesta. Samalla tapaa voisi pohtia kaikkia vastaavanlaisia kriisejä ympäri maailman, ja etsiä niille yhteisiä ratkaisutapoja jopa tieteen ja huippuasiatuntemuksen voimin. Sekin toisi valtavasti säästöjä, kun poliitikkojen sijaan ratkaisuja etsisivät ammattilaiset, systeemiteoreetikot ja päätöksenteon ja mallien ekspertit, jotka objektiivisesti paneutuisivat ongelmaan kerrallaan. Näin yhteiskunnan tietoisuus nousisi nopeasti ja kaikenlaiset sisäpiirin pekkaroinnit jäisivät pois.

Tätä ratkaisumallia ja esittämisen tapaa voi soveltaa mille tahansa alalle, missä esiintyy Tregedy of Commons – arkkityyppiä tai muita systeemisiä vastakkaisasetteluja. Työmaata tulevaisuuden systeemiajattelijoilla todennäköisesti riittää mikäli tämä metodiikka saa sille kuuluvan arvon. Vastassa sillä on kaikki schaublet ja merkelit, jotka luulevat, että vain heillä on paras tieto Euroopan ongelmista. Näin ei todellakaan ole!