Systeemiajattelu ja tiede

Tiede ja tutkimus ovat avautumassa

Tutkimusyhteisöt eivät ole niiden itsensäkään mielestä pysyneet nopeasti muuttuvan maailman tahdissa.

Keskustelevan tieteen periaate tuo joustavuutta tutkimukseen. Se vaikuttaa tieteenalojen periaatteisiin niin, että on tarvetta löytää abstraktin mallintamisen tekniikka, mikä mahdollistaa eri alojen välisen yhteistyön. IT-alalla UML on mennyt siihen suuntaan, ja mallintamisesta on kehittynyt hyvä kasvun moottori eri tieteenaloille. Stanfordin yliopisto on näyttänyt SSP-periaatteellaan mallia hieman toisella tavalla.

x-DisciplinaryToivon mukaan ”meta-ajattelu” alkaa korkeammalla abstraktiotasolla vaikuttamaan yhteiskuntaan sosiaalisempaan suuntaan, että asenteet pehmenevät, päätöksenteko kehittyy, ihmisten kunnioitus toisiaan kohti palautuu, vääristymät suhteessa työhön  ja rahaan korjaantuisivat, ja luonto elpyisi ihmisen tuottamien vahinkojen jäljiltä. Resursseja maailmassa on riitävän paljon, mutta osaammeko hyödyntää niitä järkevästi. Kuvitteellisia ideaalisia ”meta-tiedekuntia”:

  • humanistinen: huolehtii ihmisyydestä (koska se on sen tarkoitus)
  • taloudellinen: poistaa talouden riskit, vähintäänkin romahdukset
  • tekninen: eliminoi teknologian varjopuolet ja huolehtii toimivuudesta
  • poliittinen: kehittää päätöksentekoa dialogin mukaiseksi
  • viestintä: kehittää tiedonkulun laatua ja luotettavuutta

Muitakin ideaalisia opintosuuntia on mahdollista keksiä meta-ajattelulla.

On asiallista miettiä sitäkin, miksi tiede on niin monella alalla epäonnistunut päätarkoituksessaan.