Indianan yliopiston tietojenkäsittelytieteen professori Eden Medina sai valmiiksi (v. 2015) kirjan Cybernetic Revolutionaries, joka kertoo Chilen sosiaalisesta vallankumouksesta ja Cybersyn-projektista 1970-luvulta. Häntä haastatellaan Cybertopia-videosarjassa (julkaisijana VPRO Tegenlicht) . Hän puhuu havainnollisesti tästä projektista sekä Fernando Floresin ja Stafford Beerin ideoista, joista suurin on Viable System Model.
Olen tietoisesti käyttänyt Viable System – ajattelua kirjoissani, videoissa ja ohjelmistoratkaisuissakin (Visual Prolog-kehitin) tiivistämään logiikkaa juuri tämä Viable – periaatteen idean mukaiseksi.
Koodaan parhaillani urheilutapahtumasovellusta, joka niin selkeästi tulee mieleen näistä Chilen projektin sen aikaisista valvomokuvista.
Kun johtaja painaa napista, alkaa kaikkialla tapahtua automaattisesti. Se olisi monen päällikön unelma järjestettäessä mitä tahansa häppeningejä, VARSINKIN JOS, tapahtuma ja organisaatio osaisi korjata ja säätää virheitään ja muokkautua uuteen tilaansa kuten ihmisen ruumis pystyy; ja kaikki kommunikaatio tapahtuisi silmänräpäyksessä automaattisen säätösysteemin ohjaamana. Ihmisen kroppa olikin silloisen päägurun metafora hänen motivoidessaan “kybernetiikkaporukkaa” töihin pelastamaan Chileä kaaokselta.
Tämä Cybersyn – malli oli aikanaan ainakin 50 vuotta edellä aikaansa, koska tänään sellaista ei vielä näy muuta kuin tutkimuspapereissa ja IT-arkkitehtuureissa jäsentämään projekteja.
Itse käytän sitä Metayliopiston esityksissä Best Practice – esimerkeissä ja siis ohjelmistodemoissa.
Nouseeko Cybersyn – idea joskus lentoon kuin Fenix – lintu tuhkasta?
Toivottavasti nousee, mutta sen esteenä ovat kaikki poliittiset kiistat sekä talouden paradigma, joka perustuu niukkuuden jakamiseen. Lähdettäessä kestävän kehityksen hankkeeseen resursseja tulee ajatella positiivisesta, eikä negatiivisesta näkökulmasta (että ne olisivat kulueriä). Tietenkään sellainen systeemi ei voi menestyä kauan (engl. survive), joka jatkuvasti leikkaa oksiaan vähentäen elinvoimaansa.
Videon tekijän prof. Eden Medinan kirjasta ja hankkeesta lisää tietoa täällä.