DX200 (Nokia) on Suomen kaikkien aikojen menestystarina; kybernetiikka neuvoo sille uusia visioita

Kaikki yleiset paradigmat aikanaan tuntuvat lopullisilta, kunnes löytyy seuraava menestystarina. Nokia Matkapuhelimet jämähti sellaiseen uskoonsa, ja siksi Apple pääsi räjäyttämään sen alan kokonaan uusiksi (2007 alkaen). Harvat tuntevat DX200 – järjestelmäkonseptia, joka pääsi hyötymään mobiilialan noususta, sekä laitetekniikan ja digitalisaation super-nopeasta kehityksestä (Mooren laki) ja oikea-aikaisesta markkinaikkunasta, millaisia avautuu kenties vain kerran sadassa vuodessa (lisää täällä).

Kirja ”Nokian jalokivi: Tarina suomalaisesta DX 200 – puhelinkeskuksesta” kertoo, että 50 vuoden aikana tuo järjestelmä on tuonut myyntituottoja peräti 40 miljardia euroa, vaikka se lähti liikkeelle hatarasta ADS-hankkeesta, mitä yritettiin sovittaa vain pieneen kohteeseensa.

Keskeinen etu, minkä avulla DX 200 pääsi menestykseen, liittyy sen käyttöjärjestelmään, jota oli tekemässä mm. Olli Kamppari (jonka tunsin), mutta riitauduttuaan avainhenkilöitten kanssa, hän pakkasi matkalaukkunsa, ja suuntasi Amerikkaan. T-REX – käyttöjärjestelmästä silloin (80-luvulla) puhuimme kunnioittavasti. Se oli varsin looginen ja kompakti systeemi. Kuulemma se on vieläkin käytössä tässä ”kultakimpaleessa”.

Sopiiko systeemiajattelu näin ison järjestelmän (DX 200) kehittämiseen?

Olin tässä hankkeessa 1980-luvun alussa, muutamaa vuotta ennen kuin sen voimakas kasvu alkoi. Keskus oli siihen aikaan vaikeassa tilanteessa, täynnä aloitusvaiheen virheitä, ongelmia ja haasteita. Suunnittelin diagnostiikkaa sellaisilla kriteereillä, että juuri mikään laite tänä päivänä ei pystyisi niitä täyttämään. Speksit olivat ihan toisesta maailmasta (suuri osa niistä Ranskasta) ja siksi työskentely diagnostiikan kehittämiseksi oli äärimmäisen teoreettista ja periaatteellista.

Ohjelmistojen määrittelyt olivat silti selkeät ja vielä 35 vuoden jälkeen on helppo muistaa modulijaot, pääprosessit ja periaatteet. Systeemiajattelu antaa mahdollisuuksia analysoida ja suunnitella vastaavanlaisia järjestelmiä (niitä esitellään sivustossa www.goodreason.fi karkealla tasolla).

Millainen olisi tuleva, yhtä loistava jatkaja DX200:lle?

Tämä onkin vaikea kysymys. Joku 5G on lähinnä jatkumoa nykytilanteelle. Se ei riitä selitykseksi.

  • Muuttuuko ITC-ala pilvilaskennasta modulaarisempaan suuntaan?
  • Pääsemmekö eroon Windowsista?
  • Millainen on tulevaisuuden käyttöjärjestelmä?

Systeemiajattelijana on helppo esittää, että tulevaisuuden ongelmat ovat tekoälyn ja kybernetiikan yhteensovittamista, perinteisen datan lisäksi. Tulevissa keskuksissa ei tarvita Rekisteriyksikklöä, eikä Johtomerkinantoyksikköä, eikä perinteisiä tilaajalaitteita, eikä xx, eikä yy. Suurin osa keskuksen laitteistosta voidaan unohtaa, koska primitiivinen ohjelmisto tekee tämän kaiken. Sen takia räätälöitävät, ohjelmoitavat prosessorit (chip) yleistyvät tietoliikenteessä. Niihin tarvitaan yksinkertaisia kieliä, kuten RISC-kielet ovat olleet. Niiden mitoituksessa ja suunnittelussa kybernetiikka olisi tiedettä ja taidetta löytämään parhaita ratkaisuja.

Tämä video (kesto 22 min) on suunniteltu muutamassa tunnissa, joten se on linjaustasoa (3), joten tarkempi suunnittelu visiosta maailmanmarkkinoille (4, 5 ja 6) siitä puuttuu.