Kategoria: Tiede

  • Metatieteestä metatajuntaan

    Meta-ajattelu tulee muodostamaan uudenlaisen ajattelun kerroksen Joka olio-ohjelmia on ammatikseen tehnyt, saattaa ymmärtää otsikon idean. On meidän ihmisten käsissä millaisia ajattelun malleja itse ja muiden kanssa muodostamme. Jos järjestelmällisesti kehitämme “ajattelun kieltä”, yhteisiä esitystapoja, kuten mm. IFSR – tiedeyhteisö esittää, viestintä muuttuu järjestelmälliseksi, informatiiviseksi ja toimivaksi. Some on synnyttänyt epäselvän kommunikoinnin kulttuuriin, mihin kuuluu vastakkaisajattelua…

  • Monitaiteellinen esitys mitä tieto on? Metayliopisto suosittaa ajattelemaan

    Universaali käsitys tietämisestä ja filosofiasta ja pragmatiikasta visualisoituna (3 minuutissa) Metayliopisto luo uutta käsitystä tiedosta. Se on höyhenen kepeä, herkkä, mutta myös formaali, ymmärrettävä ja käytännönläheinen. Tiedolla on monta luontoa 🙂       Tästäkin mega-metavisiosta pian ilmestyvässä kirjassa Vastuullisen tekoälyn paradigma.

  • Meta theory to explaing anything; IT-ihmisille “kaiken” metamallintaminen on mahdollista

    On kummallista, että mallintamisen taidot eivät ole jalkautuneet koko yhteiskuntaan! Tätä videota ja tietolähdettä käyttäen jokainen kriittinen suomalainen voi selvittää onko Metayliopisto lähellä maailman kärkeä meta-mallintamisessa ja teorioiden käytön edistämisessä kohti käytännön sovelluksia. Suomessa filosofeilla on yleisimmän tason keskustelunsa ja spesifiset tieteenalat keskittyvät omaan fokukseensa. Niiden välissä on ammottava aukko, johon tämä metateorian idea sijoittuu.…

  • Tekoäly on yhteiskunnan käytännön valmiuksien kehittämistä ja Metatekoäly teoriavalmiuksien kehittelyä puhtaalta pöydältä

    Millainen olisi ihmisten muodostama “systeemi” puhtaalta pöydältä kehitettynä? Olen valinnut metatekoälyn käsitteen niin, että se sallii kaikki hienot ideat sisäänsä. Se on ajattelua “from scratch”. Silloin voidaan käyttää kaikkea parasta tietoa mitä yleensä on olemassa: Autoritääriset rakenteet tulisi poistaa, sillä valtakeskeisyys aiheuttaa kustannuksia ja harmia: politiikka ei toimi jne. Tietojärjestelmät tulisi muuttaa hierarkiasta (SAP jne)…

  • Tieteen teko tarvitsee kiihdyttäjän; sellainen on metatiede

    Tieteenalat eivät ymmärrä toisiaan, eivätkä tiedon edistämisen parhaita muotoja On päivän selvää, että tietyt tieteen alat ja tietyt käytännön alat ovat pisimmällä tiedon jalostuksessa, kierrätyksessä ja integroinnissa. Itse olen tehnyt keksintöjä transformaatioteknologiassa, translaattoreissa, väitöksen formaalien kielten ymmärtämisen tehostamisessa ja mallintanut satoja kohteita eri tavoin. Metatiede on luontevasti kaiken tiedon yhdistäjä. Se on tapa tutkia ja…

  • Arkitodellisuudesta metafyysinen kysymys: elämmekö kuplassa, vain itseämme ajatellen?

    Homo Sapiens tarkoittaa “viisas ihminen”, mutta olemmeko viisaita? Vai elämmekö kuplassa, josta kunnolla ei näe ulos? Näitä asioita ovat tunnetusti pohtineet Platon (luolavertaus), Socrates, Aristoteles, Hegel, Kant jne. Vastuullisen ajattelun paradigma tarkoittaa sosiaalista heräämistä, sosiaalisen älykkyyden kehittymistä. Se voi tapahtua ainoastaan kahdella tavalla: asennemuutoksena ilman tietoa, tai asennemuutoksena paremman tiedon perusteella. Uskonnot perustuvat edellä mainittuun…

  • “Vielä kaikempi teoria”

    “Vielä kaikempi teoria”

    Tässä videossa (22 min) lähdetään osin kosmologian kaiken teoriasta ja osin Ken Wilberin Integrity-teoriasta. Visualisoinnilla ja semantiikalla ylitetään sen rajat. Maailma ei ole niin yksinkertainen, että sitä yhdellä AQAL – teorialla voisi kuvata. Tiede edistyy, ja uusia käsityksiä kuvata mitä tahansa tietoa tulee, mutta toivon mukaan ainakin holarkia ja systeemisyys ovat yhdistämässä niitä, ettei uusi…

  • Holarkian leviäminen edistää vastuullista ajattelua sekä metatekoälyä

    Holarkia on “ajattelun kiitorata” Tehokkaimmin tieteenaloja ja käytännön maailmaa kuvaa holarkiana tunnettu ajattelun tapa, jossa jokainen holon on tavallaan sekä osa että kokonaisuus. (sama idea on tosin atomismissakin, mikä oli väitökseni idea). Ajattelun kiitoratoja tarvitaan siirtymään tasolta toiselle: kokonaisuudesta osiin sekä osista toisiin ja osista kokonaisuuteen. Se on kaiken ymmärtämisen teoria, ja Wilberin AQAL –…

  • ENNUSTUS: Metatiede on heikko signaali, joka joskus puhkeaa kukoistukseensa

    Semanttisesta webistä piti tulla luonteva älykäs harppaus html-tasolta, mutta kuinka kävi? Idea on semanttisella webillä erinomainen: semantiikan jakaminen, mutta toteutuksesta tuli äärimmäisen monimutkainen. Teknologia ei ole ollut kypsää siihen, toisin kuin edeltäjällään (htlml), joka sekin on muuttunut äärimmäisen sekavaksi kielten ja esitystapojen viidakoksi. Tiede ei arvosta monimutkaisuutta. Sen sijaan se arvostaa linjakkaita käsityksiä, joilla on…

  • Oppimisen, kehittymisen ja tutkimuksen yhteinen onnistumisen tila; Miten superälykkyyttä voi lähestyä analyyttisesti?

    Superälykkyyttä ja systeemisyyttä pitäisi Suomessa tutkia ja kehittää järjestelmällisesti Samalla tapaa kuin huippu-urheilua tutkitaan (Kihu, urheiluopistot ja liikuntatieteellinen tdk) ammattimaisesti parhaiden tavoitteiden saavuttamiseksi kisakentillä, pitäisi älykkyyttä ja systeemisiä ratkaisuja kehittää merkittävillä summilla kansallisesti, koska viisastuminen yhteiskunnan hankkeissa ja organisaatiomalleissa toisi hyötyä kaikkialle – lopulta koko Suomelle monien mittareiden parantumisena. Urheilu ei varsinaisesti tuota mitään, koska…

  • Vuosi 2018 on näyttänyt Metayliopistolle, mitä emergenssi oikein on!

    Vuosi 2018 oli Metayliopistolle kehitysloikka kohti syvällistä ymmärrystä tiedosta Kerrassaan hämmästyttävää kypsymistä. Kontakti kohdeyleisöön jäivät entiselle tasolleen. Johtunee siitä, että suomalaiset eivät ymmärrä helposti sisäisiä innovaatioita, jotka vaativat sisäistä kypsyyttä. Tilanne saattaa muuttua, jos otollisia vuorovaikutuksia tulee vuonna 2019. Otsikko on rehellisen oloinen, koska ajattelija on ollut vastaanottavassa roolissa eikä niin kuin konsultit yleensä ovat…

  • Huippututkijat avaisivat tutkimuksen luovuudelle ja dialogille; kirjareferaatti Bohm & Peat

    Vuosikymmenien aikana koulutuksen maailma kehittynyt väärään suuntaan Ydinfyysikot D. Bohm ja D. Peat kirjoittivat 1980-luvulla huippusuosion saavuttaneen kirjansa “Science, Order & Creativity”. Nämä kolme sanaahan ovat tavallaan vastakohtia, arkisessa mielessä. Nämä herrat sovittivatkin nämä sanat yhteen palvelemaan uutta tutkimuksen harjoittamista, millä olisi valttina nopea ideoiden hyödyntäminen laajemman yhteisön ansiosta kohti uudenlaisia ratkaisuja. Tämä salliva kehityksen…

  • Mitä Suomen tekoälyssä oikein tapahtuu? Analyysiä AI DAY – päivän perusteella

    Vain yksi yliopisto järjestää tekoälytapahtumia Suomessa, yhden päivän ajan? Tekoäly on noussut kansan ja poliitikkojen suosioon, mutta tutkimus ja sovellukset ja osaaminen laahaavat perässä. AI DAY – tapahtuma näytti olleen aneeminen (itse en lopulta sinne mennyt). Joukko professorien luentoja ja muutama yritys. Suomen kaupungeista Espoolla on ainakin oikea asenne. Kaupungeista voikin tulla teknologian vetureita tulevaisuudessa,…

  • Pikku-ukko näyttää sinulle tieteenfilosofian perusasetelman

    Ideointi kaiken parantamiseen lähtee uskomuksen todistamisesta “Tieto on hyvin perusteltu, tosi uskomus” (Ilkka Niiniluoto). IT-alalla metametataso kuvaa yleisintä tiedon muotoa, ontologiaa ja sen tuloksia. Neurologiasta tiedämme, että ihmisellä on aivoissaan miljardeja aivosoluja, joista jokaisessa on kymmenisen tuhatta synapsia ei kontaktia. Jokainen aivosolu toimii kuten tämä video. Siinä on holarkian nerokkuus näkyvillä, samoin Metayliopiston keskeisin sanoma.…

  • Taantuvan yhteiskunnan herättäminen henkiin: Sosiaalinen innovaatio, olkaa hyvät!

    Kybernetiikka opettaa Sinua, jos haluat oppia… Mikä olisi kaikkien aikojen positiivinen harppaus yhteiskuntamme kannalta? Tietysti yhteisöllisyyden ja yhteistoiminnallisuuden löytyminen vahingollisen kilpailun ja sotaisen asenteen tilalle. Saahan sitä unelmoida. Jos yliopistot haluaisivat tätä opettaa, se parantaisi valmistuneiden asenteita, loisi positiivista mielialaa ja vähentäisi synkkyyttä (lynkkausmielialaa esiintyy liikaa). Systeemiajatteluun voidaan yhdistää kaikki hyvät tavat ja teoriat Jos…

  • Yliopistot ja poliitikot tippumassa kehityksen kyydistä; Systeeminäkökulma nostaisi heidät takaisin kyytiin

    Metayliopisto sopii paremmin arvioimaan yliopistoja kuin päinvastoin Kuulostaa liiottelulta, mutta monella eri tavalla Metayliopisto on eräänlainen arvioinnin maailmanmestari tai ainakin mestareitten joukkueessa. Se selviää videossa (kesto noin oppitunti): Systeemiajattelu sisältää arviointikonseptit kovista pehmeisiin systeemeihin, mentaaliselle tasolle asti Meta-käsite on abstrahoinnin väline luomaan yleistyksiä Systeemi-käsite on erikoistamisen väline määrittelemään erikoistapauksia Systeeminen paradigma on äärimmäisen lähellä IT-alaa…

  • Relations between disciplines IT, AI and the systems paradigm to be used in professional development

    Meta AI — Metatekoäly  according to global meta-language and symbolism Systeemisessä maailmassa on äärettömän helppoa siirtyä alasta toiseen, helppoa siirtyä esitystavasta toiseen: oppia ja opettaa ja kehittää. Se on oppimisen singulariteettiä. Metayliopisto’s mission IT and AI are unified to a combined technology and methodology according to the Metayliopisto way. Tämä vastaa aiempaa, suomenkielistä esitystä (linkki).

  • Prolog-kielen vahvuudet tekoälyssä: lähteenä Ivan Bratkon kirja

    Tekoäly alkoi aikanaan menestyä Lispin ja Prologin ansiosta 1980-luvulla kuviteltiin tekoälystä mahdottomia (kuten tänäänkin). Viidennen sukupolven tietokonehankkeessa kuviteltiin, että ohjelmointi alkaisi sujumaan luonnollisella kielellä ja jokaisella olisi henkilökohtainen tekoälytietokone työasemanaan. Sen levittäminen Japanissa tyssäsi kuitenkin jo puoliväliin. Nykytietojen mukaan (linkki) Prolog on edelleen suosituimpia tekoälykieliä, kuten myös Lisp. Systeeminen oppimisen ja opettamisen ja kehittämisen metodiikka:…

  • Kirjauutuus: Ihanteeksi Vastuullinen Tekoäly

    Tekoälyn etiikasta on tullut suosittu puheenaihe. Nyt pitää kuitenkin muistaa, että etiikka ei ole irrallinen tarkastelun alue, vaan se liittyy kaikkeen tekemiseen samaan tapaan kuin luottamus kuuluu yhteistoimintaan, samoin vastuullisuus. Tekoäly ei myöskään ole itsenäinen tutkimusalue, eikä edes tieteenala, koska “tekoäly ei mitään tee“, vaan sen aikaansaannoksia aiheuttaa joku tietojärjestelmä, verkosto sekä yleensä joukko ihmisiä…

  • Tekoälyn rakennussarja; Vasara- ja naulasyndroomasta systeemiajattelua hyödyntämään

    Addiktoitumisesta järkiintymiseen ! Rakennussarjalla tarkoitetaan työkalujen kokoelmaa. Toisaalta vasara- naulasyndrooma tarkoittaa sitä, että rakentajalla olisi vain yksi työkalu, se vasara, millä yrittäisi “rakentaa” mitä tahansa. Tekoäly-yritys kuukahtaa helposti siihen, että heillä yksi näkökulma ja työkalu, jolla yritetään tehdä koko maailma “viisaaksi”. Systeemiajattelu, ja varsinkin Metayliopiston suosittamana konstruktiivisena välineenä, on uraansa juuttumisen (addiktoitumisen) vastakohta. Viisautta voi…

  • Ken Wilber keksi “Kaiken teorian”; Metayliopisto pisti vielä paremmaksi!

    Tiede edistyy ja teoriat parantuvat; se on luonnonlaki Monet suomalaiset eivät haluaisi, että Suomessa syntyy mitään mainittavaa, mutta se on heidän ongelmansa. Tutkimusta tehdään kaikkialla sitä varten, että päästäisiin lähemmäksi oikeata tietoa. Ken Wilber on tehnyt sitä kymmenet vuodet omalla tavallaan, ilman tutkijan pätevyyttä, puhumattakaan IT-alan pätevyydestä. On luonnollista, että kun monialaisena ammattilaisena alkaa jatkamaan…

  • Amerikkalaiset tuumasivat v 1492, että Kolumbus löysi väärän meren. Löytöretkeilyä tietoon

    Mikä ihme on synnyttänyt Metayliopiston? Suomessa on noin 20 yliopistoa ja 40 ammattikorkeakoulua. Eikö se riitä, että maa menestyisi, ja saavutettaisiin riittävästi vaurautta maalle ja kilpailukykyä bisnekselle? Yli 30 vuotta työelämässä olleena ja yhteiskunnan puistattavia epäonnistumisia seurattuani tuntuu päin vastoin siltä, että pitäisi kysyä, etteikö vihdoin löytyisi päättäjiksi henkilöitä, jotka eivät jatkuvasti töppäilisi? Päättäjien osaamistaso…

  • Fenix – lintu nousi tuhkasta; se on symbolinen vertauskuva tekoälylle, jonka aiomme nostaa menestykseen

    Kohti ansaittua menestystä! Tekoäly on jälleen kerran pahassa kriisissä (kuten 1990-luvulla). Nyt aika ottaa “järki käteen”. Parasta tietoa mitä tekoälyn onnistumiseksi yleensä on tarjolla? ovat systeemitiede, kybernetiikka ja vastuullisen ajattelun periaatteet. Parin minuutin johdatus tekoälyn paradigmaan nr 4.   Tarkempi kuvaus aiheesta täällä: http://metayliopisto.fi/pika-analyysi-mika-tekoalyn-aalloissa-2-ja-3-pettaa-metayliopisto-esittelee-holistisen-ai-paradigman-aalto-4/

  • Periaate-ehdotus tekoälyn uuden paradigman muodostamiseen: 4. aalto on holistinen ja systeeminen

    Konstruktiivisen tutkimuksen tarkoitus on demota tulevia ratkaisuja Parhaat tutkimukset ovat näkemistä eteenpäin kymmenien vuosien päähän, eikä niinkään jonkun valmiin sovelluksen kokeilua (kuten neuroverkkotyökalu). Metayliopistolla on mahdollisuudet itsenäisenä yksikkönä keksiä sellaista, mikä virallisessa tutkimusinfrassa osoittautuisi mahdolliseksi. Ketterintä kehitystä ja tutkimusta on proaktiivinen ajattelu. Holistisuutta ei voi kunnolla lähestyä tuntematta tieteenfilosofiaa tai ainakin omaa alaansa tarkoin, ja…