Älykkäitten ratkaisujen metodologia alkaa mallintamisesta

Metodologia tarkoittaa samaa kuin menetelmäoppi. Se sisältää ne tavat ja keinot, joilla tieteellistä tietoa tavoitellaan, hankitaan, muodostetaan ja perustellaan. Vaikeita arjen haasteita lähestyttäessä, on turvauduttava metodologiaan, eli löydettävä joku teoreettinen tapa päästä käytännön ilmiöön sisälle tai sen ulkopuolelle ymmärtämään kokonaisuus. Metodologiasta harvoin kuulee puhuttavan, vaikka se tulee jatkuvasti ajankohtaisemmaksi politiikassa, talouden haasteissa ja yhteiskunnan ongelmissa. Elämä muuttuu jatkuvasti kompleksisemmaksi kaikille niille, joilla jotakin resurssia on liian vähän.

Ratkaisujen metodologia esittelyyn

Joitakin metodologioita vilahtelee arjen melskeessä meistä jokaisen näkösälle. Monet niistä ovat ns. vippaskonsteja, liian helppoja ratkaisuja, joita konsultit tarjoavat lähes kaikkeen. Sellaisia ova lean, agile, laadun filosofiat, monet some-verkostot jne. Kaikilta näiltä puuttuu käsitteellisen mallintamisen kyvyt, joten ne saattavat johtaa vääriin tuloksiin aina silloin, kun itse tarkoitus ymmärretään väärin. Kriittisesti ajatteleva ihminen ei turvaudu pelkästään sellaisiin osamenetelmiin, vaikka niillä oma arvonsa onkin.

Kokonaisuuden ymmärtäminen on tärkeintä

Kokonaisuus on enemmän kuin osiensa summa. Sen tajuamiseen tarvitaan monien eri näkökulmien ja tasojen ymmärtämistä. Näin selittyy muun muassa perhosen koko elinkaari toukasta lentäväksi eläimeksi. Samantyylisiä muutoksia ihmisen elämään mahtuu ja vielä enemmän yhteiskuntaan eri ilmiöineen.

Tässä videossa (58 min) kuvataan systeemistä metodologiaa geneerisestä yhteiskunnan ilmiöstä (kuten Hampurin mellakat) elpymiseen ja korjaantumiseen saakka. Logiikka on kuvattu sateenkaaren värein kuvassa alla. Toisesta suunnasta katsottuna ilmiö on aivan toisenlainen, ja näinhän niitä ristiriitoja syntyykin arkiajattelijoiden ja kaikenlaisten sähläreitten välille.

Metatason tarkastelu tuo jämäkkää ryhtiä ongelmien selvittelyyn

Yliopistojen tiedekuntien onnistumisen arviointi

Käyttökohteita systeemiselle metodologialle löytyy maailmasta tuhansittain. Videossa arvioidaan tärkeimpiä tiedekuntia (taloustiede, valtiotiede, sosiologia yms, oikeustiede ja ilmastonmuutoksen tutkimus) mikä on niiden päätehtävä, ovatko ne onnistuneet ja millä tapaa ne parhaiten vastaisivat yhteiskunnan haasteisiin.

Kaikki isot yhteiskunnan haasteet ovat kulttuurikysymyksiä

Kaikissa isoissa yhteiskunnallisissa haasteissa (luonnon mahtavuudelle emme mitään voi, emmekä luonnon laeille) hankalimmaksi merkittävimmäksi muuttujaksi jää ihminen itse. Terrorismi, sodat, luonnon saastuminen, eriarvoisuus, köyhyys, poliittiset kriisit ja talouden sekavuus ovat ratkaistavissa, jos pystymme nousemaan kulttuuritietämyksessä sellaiselle tasolle, missä yhteistyöstä tulee itsestään selvyys, alituise kilpailun sijaan. Richard Barrett on esittänyt siihen kulttuuritietoisuuden mallin, mikä on niin arvokas, että jokaisen kansalaisen ja jopa koululaisen tulisi oppia se.

Kaikkinainen sekoilu soten, euron hajoamisen ja kyberhyökkäysten uhkaamana loppuisi, jos pääsisimme yksituumaisesti tuossa kaaviossa tasolta 1 tasolle 5 (koheesio), tasolle 6 (laaja tietoisuus) ja tasolle 7 (sosiaalinen vastuu seuraaville sukupolville). Onnistuuko se? Maailmassa on tuhansia muutosagentteja, jotka päätoimisesti edistävät tätä kehitystä. Toivottavasti järki ja tunne voittavat.